Amoral Abyss ERJ-I, YLA2

Isä One Night Kind on upea Saksassa syntynyt trakehner, joka on niittänyt valtavasti menestystä esteratsastuksessa. Tältä 169cm korkealla orilla on myös upea luonne, jota se on selkeästi periyttänyt myös jälkeläisilleen. Estekapasiteetin ja hyvän luonteen lisäksi One Night Kindilta löytyy myös kaunis ja sopusuhtainen rakenne. Orin menestyksestä kertoo myös ERJ:n laatuarvostelusta ansaitusti saatu ykköspalkinto. Kilpailu-uransa päätteeksi ori on saanut viisi jälkeläistä, joista Amoral Abyss jäi orin viimeiseksi.

Isänisä Stricken GER on ollut aikanaan trakehnerpiirien yksi halutuimmasta oreista. Vaikka omistaja suostuikin orin astuvan tammoja vain luomuna, on Stricken jättänyt maailmaan silti satoja jälkeläisiä ja periyttänyt niille niin ulkonäköä kuin taitoakin. Tämä mustanruunikko ori on kiertänyt kilpailuja pitkin maailmaa, ja menestynyt esteratsastuksen lisäksi myös näyttelyissä, ja kantakirjattu II-palkinnolle. Strickenin kilpailu-ura on jo ohi, ja ori viettää ansaittuja eläkepäiviään omistajansa kotitilalla.

Isänisänisä Stromaticovach oli Venäjällä asuva, mutta kuitenkin Saksassa syntynyt mustanruunikko ori, jonka luonnetta ei voinut kehua kovin miellyttäväksi. Ori oli tallityttöjen kauhu, tallin kovanaama, jota eivät monet uskaltaneet hoitaa. Haastavasta luonteestaan huolimatta ori oli hyvä ratsastettava ja menestyi esteillä, mistä syystä sitä haluttiin myös käyttää jonkin verran jalostuksessa. Kapasiteettinsä lisäksi ori periytti jälkeläisilleen myös osansa tulisesta luonteestaan.

Isänisänemä Laurenziell oli punaruunikko kilparatsu, jonka selkään saivat istua ainoastaan kokeneet ratsastajat. Tammalta löytyi luonnetta niin hyvässä kuin pahassakin, eikä se sopinut ratsastettavaksi kaikille. Laurenziell kiersi kansainvälisissäkin kilpailuissa pitkin Eurooppaa, muun muassa Ranskan edustajana. Tamman kilpailu-uran päätyttyä se siirtyi siitostammaksi, mutta jälkeläisten tuottaminen päättyi lyhyeen tamman menehdyttyä ikävästi saattaessaan maailmaan ensimmäistä varsaansa. Kaikeksi onneksi varsa selvityi elossa.

Isänemä Bye Bye Dear kipakka punaruunikko tamma, joka ilmaisi mielipiteensä asioista hyvin kärkkäästi. Myös tää tamma on niittänyt menestystä omistajansa kanssa kansainvälisissä kilpailuissa korkeallakin tasolla, ja on periyttänyt hyvää hyppytekniikkaansa myös jälkeläisille. Bye Bye Dearin kilpailu-ura on jo päättynyt, mutta se varsoo edelleen vuosittain upeita varsoja, jotka seuraavat sen jalanjälkiä kilparadoilla.

Isänemänisä Da Vinchi Problem oli punaruunikko ori, jonka kilpailu-ura jäi valitettavan lyhyeksi sen menehdyttyä traagisesti liikenneonnettomuudessa kilpailumatkallaan. Ori oli kuitenkin taitava esteratsu, vaikkakin luonteeltaan hieman haastava ja itsepäinen. Lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta Da Vinchi Problem jätti maailmaan yhden jälkeläisen jatkamaan pitämään yllä sukulinjaa.

Isänemänemä The Goodbye Feeling oli rakastettu ja miellyttäväluonteinen kauniinmusta tamma, joka oli omistajansa silmäterä. Vaikka tammalla ei kilpailukaan kansainvälisesti, tai edes kovin suurissa luokissa, oli se siltä huolimatta taitava ja uskalias hyppäätä, jolla olisi ollut potentiaalia suuremmillekin kilparadoille. Onneksi hevonen astutettiin kuitenkin muutaman kerran, ja se pääsi periyttämään taitoaan jälkeläisilleen.

Emä Into the Abyss on kaunisrakenteinen musta tamma, joka on syntynyt Saksan maaseudulla. Ratsastettavuudeltaan tamma on haastava ja kaipaa ammattilaisen ohjastusta, mutta samalla sillä riittää kapasiteettiä erittäin vaativille radoille. Se onkin kerännyt lukuisia sijoituksia esteratsastuksesta, sekä jättänyt maailmaan neljä jälkeläistä. Eikä sen ura siitostammana ole suinkaan päättynyt vielä tähän, vaan se tulee mitä luultavimmin saamaan vielä useita upeita varsoja.

Emänisä Abysser GER on musta estehevonen, joka niitti menestystä Saksanmaalla kilpaillen. Vaikka kapasiteettia olisikin ollut, ei orin kanssa lähdetty lainkaan kansainvälisille vesille. Kansallinen näyttö oli kuitenkin riittävää takaamaan orin menestyksen jalostusmarkkinoilla, ja Abysser saikin useita kymmeniä jälkeläisiä, joille se periytti vauhdikasta luonnettaan ja lennokkaita liikkeitään.

Emänisänisä Odysseio II oli näyttävä ori, joka hurmasi tuomarit erityisesti näyttelykehissä. Se onkin kantakirjattu I-palkinnolla, ja periytti rakennettaan myös kymmenille jälkeläisilleen. Estekentillä Odysseio oli keskikastia, ja nautti kohtalaisesta mutta vaihtelevasta menestyksestä. Mustanruunikko ori eli pitkän elämän, mutta menehtyi lopulta pahaan ähkyyn eläkepäivillään.

Emänisänemä Dioreore oli siro musta tamma. Joka kilpaili esteiden lisäksi kenttäratsastuksessa. Se olikin tunnettu rohkeudestaan lähestyä pelottomasti ihan minkälaista estettä tahansa, mikä koituikin sen kohtaloksi kymmenvuotiaana sattuneessa ratsastusonnettomuudessa. Dioreore oli ehtinyt varsoa kuitenkin yhden varsan, jonka toivottiin korvaavan emänsä paikka tallin menestyneimpänä kilparatsuna.

Emänemä Hold-Oops on hevonen, jonka menestykselle ei oltu asetettu minkäänlaisia odotuksia. Epämääräisistä vanhemmista syntynyt tamma kuitenkin yllätti kaikki suurella kapasiteetillaan, ja nopeasti sitä lähdettiin näyttämään estekipailuissa. Menestys oli huikeaa, eikä ollut epäilystäkään etteikö tamma siirtyisi siitoskäyttöön. Hold-Oops saikin useita varsoja, jotka seurasivat emänsä jalanjälkiä loistavana kilparatsuna.

Emänemänisä Prickle Pride oli nuoren naisen ensihevonen, joka oli hurmannut tämän aloittelevan hevosenomistajan hyvällä ja tasaisella luonteellaan. Prickle Priden orileima ei ollut kovinkaan vahva, vaan se muistutti käyttäytymisellään enemmänkin ruunaa. Vuosien harjoittelun jälkeen ratsukko starttasi muutamissa helpoissa kilpailuissa, mutta sen suurempaa menestystä ori ei osoittanut. Ori astui kuitenkin yhden tamman, jonka varsalle sen toivottiin periyttävän hyvää luonnettaan.

Emänemänemä Hold'em Babe oli hevonen, joka myytiin jo nuorena varsana osaamattomiin käsiin. Monia vuosia kului, eikä punaruunikko tamma saanut koskaan edes kunnollista ratsukoulutusta. Nämä taitamattomat omistajat päättivät käyttää Hold'em Babea ainoastaan jalostustammana, myyden sen jälkeläisiä kenelle tahansa kiinnostuneelle. Tamman myöhemmästä historiasta ensimmäisten omistajien jälkeen ei ole tietoa, ja saattoi vain arvailla mihin se päätyi viettämään loppuelämäänsä.