Heimlich Nera ERJ-I, YLA2

Isä Abweichend häikäisi kaikki osallistuessaan 3-vuotiaana hannoverien oritestiin. Oriin hyppykykyä ja -tekniikkaa kehuttiin kapasiteetista puhumattakaan. Lahjakas ja kyvykäs ori Abweichend olikin, mutta valitettavasti tuuria ei oriille oltu suotu. Pian oritestien jälkeen ori kaatui sateen liukastamalla tallipihalla ja loukkasi lonkkansa. Vaikka oriin omistajat käyttivät suuren summan rahaa oriin kuntoutukseen, ei se kuntoutunut enää edes kevyeeseen ratsastuskäyttöön. Pari astutuskautta Abweichendiä käytettiin siitokseen mutta astuminen oli oriille vaikeaa ja loppujen lopuksi se päästettiinkin vain 6 vuoden iässä ikiuneen. Oriista ehti kuitenkin jäädä parikymmentä jälkeläistä, joille Abweichend periytti erinomaiset hyppylahjat.

Isänisä Löwenjäger oli tummanrautias, sukkajalkainen läsipää. 165 senttiä korkea ori polveutui hyvästä suvusta ja siihen ladattiinkin paljon odotuksia jo varsana. Löwenjäger hyväksyttiin jalostukseen oritestien perusteella 3-vuotiaana ja se astui pari kesää aktiivisesti tammoja, ennen kuin sen kanssa alettiin tosissaan keskittyä kilpailemiseen. Melko persoonalliselle oriille oli hankalaa löytää sopiva ratsastaja, mutta kun se löytyi, takoi ori erinomaista tulosta GP-radoilta. Saksan kansallisilla kilpakentillä Löwenjäger kilpaili usean kauden ajan, kunnes se siirrettiin takaisin jalostuskäyttöön. Hannover-jälkeläisten lisäksi ori vaikutti paljon myös ranskalaisten estehevosten jalostuksessa ja jätti useita hyviä estehevosia.

Isänisänisä Albrecht oli raudikko, pienikokoinen hannoverori. Koska pienet hevoset eivät ole Saksassa kovin suuressa huudossa, oli Albrecht'kin tarkoitus ruunata ja myydä harrastehevoseksi. Onnekseen oriin hoitaja päätti ostaa sen omakseen. Albrecht pääsi näyttämään kykynsä esteradoilla ja pienestä koostaan huolimatta se hyppäsi erinomaisesti isojakin ratoja. Ori kantakirjattiin myöhemmällä iällä ja hyvän sukunsa ansiosta se herättikin kiinnostusta tammanomistajissa.

Isänisänemä Nerianous ei ehtinyt esitellä taitojaan kilpakentillä, sillä sen kasvattaja päätti jo heti tamman synnyttyä, että siinä oli hänen uusi siitostammansa. Nerianous esiteltiin hannoverien tammatestissä 3-vuotiaana, jossa se sai ihan hyvät arvostelut. Tämän jälkeen tamma astutettiinkin lähes joka vuosi. Nerianous jätti jälkeläisiinsä erityisesti isoa kokoa ja hyppyihin vahvaa ponnistusta.

Isänemä Missy Miss syntyi ja koulutettiin Britanniassa. Se varsoi yhden varsan Britanniaan, jonka jälkeen se myytiin 4-vuotiaana huutokaupassa Ranskaan. Suurimman osan kilpaurastaan tamma suoritti Ranskan kansallisissa estekilpailuissa aina 140-sentin tasolle saakka. Missy Miss ei ollut ratsuna helpoimmasta päästä mutta sen hyppytekniikka oli erinomainen. Kun tamman esteura alkoi lähennellä loppuaan, siitä kiinnostui eräs saksalainen hannover-kasvattaja, joka pian ostikin tamman Saksaan siitoshevoseksi. Ruunikko, 167-senttinen tamma varsoi kolme varsaa ennen kuin se jouduttiin lopettamaan lannarangan traumaperäisen vamman takia.

Isänemänisä Burchard II oli englantilainen ori, mutta se polveutui silti vanhoista saksalaisista hannover-linjoista. Ori kilpaili vuosikaudet Britannian kansallisilla esteradoilla menestyen hyvin aina mestaruustasolla saakka. Kansainvälisille kentille oritta ei koskaan tuotu, mutta Britannian rajojen sisäpuolella se saavutti aikalailla kaiken mahdollisen. Laadukas oli oli myös suosittu siitosori ja se periyttikin useita lahjakkaita estehevosia kotimaahansa.

Isänemänemä Katinka GER huutokaupattiin nuorena korkealla hinnalla Saksasta Britanniaan. Kaunis, erittäin hyvin liikkuva tamma koulutettiin ja se alkoi kilpailla esteratsastuksessa. Tamma oli melko herkkäsieluinen ja se hermostui kilpailutilanteista kovasti. Kotioloissa Katinkalla hypättiin ongelmitta jopa 140cm-tehtäviä mutta kisakorkeutta ei koskaan saatu ihan samoihin lukemiin. Tamma siirtyikin siitokseen melko aikaisin.

Emä Lustige K sai nimensä eloisan ja kujeilevan luonteensa takia (saks. lustige = hauska). Tamma ei todellakaan ollut mikään helppo hevonen mutta se todella osasi hypätä! Sopivan ratsastajan löytyminen Lustigelle oli työn ja tuskan takana mutta lopulta Se Oikea löytyi ja tamma pääsi näyttämään taitonsa. Lustige keräsi rusetteja erityisesti kansalliselta 140cm-tasolta mutta hyppäsi puhtaita ratoja myös 150cm-tasolla. Myöhemmällä iällä tamma myytiin siitoskäyttöön, jossa se ehti varsoa kaksi varsaa. Lustige K sai viettää rauhalliset eläkepäivät laitumella käyskennellen, kunnes se kunnioitettavassa 27 vuoden iässä lopetettiin hampaiden huonon kunnon takia.

Emänisä Jollenbeck tunnettiin yleisesti vaikeana hevosena. Ori polveutui kuitenkin erittäin lahjakkaasta estesuvusta, joka oli jättänyt useita kansainvälisen tason hevosia, joten Jollenbeck sai pysyä oriina. Hankalasta käsiteltävyydestään huolimatta Jollenbeck hyväksyttiin jalostukseen 3-vuotistestissä ja se pääsi siitoskäyttöön. Oriin kilpauraan ei koskaan oikein panostettu eikä Jollenbeck kovin suurta suosiota saanut tammanomistajienkaan keskuudessa. Oikeisiin tammoihin yhdistettynä ori kuitenkin jätti kapasiteetikkaita estehevosia.

Emänisänisä Kaiser Kiefer ei ollut varsana kovin kummoisen näköinen vaikka hyvästä suvusta tulikin. Oriin annettiin rauhassa kasvaa ja se ratsutettiinkin vasta nelivuotiaana. Omistajansa rakensi Kaiser Kieferiä rauhallisesti ja kiireettä mikä palkittiin myöhemmin: lopulti ori nimittäin kilpaili menestyksekkäästi Saksan kansallisilla estekentillä vuosikaudet ilman ainoatakaan loukkaantumista! Kaiser Kiefer kantakirjattiin kilpauran jälkeen ja se saikin ihan mukavasti tammoja.

Emänisänemä Gerhild syntyi erittäin tunnetun G-tammalinjan jatkajaksi. Linjasta oli syntynyt kymmeniä kansainvälisten esteluokkien menestyjiä ja jopa pari Olympialaisissa pärjännyttä hevosta. Gerhild myytiinkin nuorena, tammatestin läpäisseenä tammana siitoshevoseksi. Valitettavasti tamman uusi omistaja ei rahoistaan huolimatta ollut kovin hyvä valitsemaan oreja tammalleen, eikä moni Gerhildiltin varsoista ollut kovin kummoisia väärän orivalinnan takia. Onneksi muutama oli sitten sitäkin parempia!

Emänemä Katharine K syntyi tunnetulle hannoverkasvattajalle. Tammalla olikin kaikki palkikat kohdallaan: sillä oli kaunis rakenne, hyvä luonne ja paljon hyppykykyä. Kuin kirsikkana kakun päälle, Katharine myös liikkui hyvin. Katharinella teetetettiin kaksi varsaa ennen kuin kasvattaja pääti myydä sen parhaiten tarjoavalle. Sattuman kautta eräs harrastaja oli ihastunut tammaan ja osti sen itselleen harrastehevoseksi. Joidenkin mielestä näin lahjakas hevonen meni kaupassa hukkaan, sillä se ei koskaan päässyt ammatilaisen kanssa kisakentille, mutta omistajalleen Katharine K toi paljon iloa.

Emänemänisä Koenigsmann oli hollantilaista syntyperää mutta se myytiin jo varsana Saksaan ja ensirekisteröitiin hannoveriksi. Koenigsmann oli hyvärakenteinen, komea ja ryhdikäs, musta ori. Sillä oli rauhallinen, järkevä luonne ja kauniit askellajit. Varsanäyttelyissä Koenigsmann menestyi hyvin ja myös sen estekilpaura alkoi lupaavasti. Valitettavasti Koenigsmann ei päässyt nuorten luokkia pidemmälle, sillä se sai hankosidevamman, josta ei enää kuntoutunut estekäyttöön. Hyväsukuinen ja kaikin puolin hieno ori siirrettiinkin siitosoriiksi ja sen jälkeläiset korvasivatkin monin verroin oriin oman kilpauran puutteen.

Emänemänemä Helmine K oli pitkän ja huolellisen hannover-kasvatuksen tulos. Tamma ei itsessään ollut kovin ihmeellisen näköinen mutta se oli lahjakas estehevonen ja saikin näyttää taitonsa esteradoilla. Ihan kansainväliselle tasolle asti ei tammasta ollut, mutta kansallisissa kilpailuissa se menestyi hyvin ja keräsi liudan ruusukkeita. Helmine K oli varsonut kerran ennen kilpauraansa ja uran jälkeen tamma siirtyi takaisin siitostammaksi.