Monday Madness ERJ-I, HANN-III

Kuollut 16.06.2021 25-vuotiaana.


NIMI	Monday Madness	REKISTERINUMERO	VH18-011-0226
ROTU, SUKUPUOLI	hannover, ori	OMISTAJA	sonya, VRL-09386
SYNTYNYT	11.06.2017	KASVATTAJA	Anthony Tiedemann
VÄRI, SÄKÄ	ruunikko, 171cm	PAINOTUS, TASO	este 160cm

täyttänyt 8v. 11.02.2018

toukokuun 2021 laatuarvostelu: ERJ-I
(6 + 45 + 20 + 22 + 15 = 108p.)

helmikuun 2021 laatuarvostelu: HANN-III
(6 + 25 + 13,75 + 21 + 13 = 78,75p.)

luonnekuvaus

Pelkän laumakäyttäytymisen perusteella voisi luulla, ettei Matti ole mikään unelmahevonen. Se on rohkea ja itsevarma, eikä pelkää vastustaa hevoslauman pomoa. Sitä ei aina ole helppoa saada kiinni, sillä se tykkää jekuttaa hoitajaansa puikkimalla pakoon viime hetkellä. Vaikka tarhassa ori on hyvinkin orimainen ja oikea riiviö, onkin se ihmisen käsittelyssä yllättäen kiltti ja herrasmies, kunhan sen vain saa raahattua talliin asti. Matti tarhataankin ongelmien välttämiseksi usein yksin tai korkeintaan yhden hevosen kanssa.

Hoitaessa Matti on oikein mukava. Se ei näyki, potki, pullistele tai muutenkaan aiheuta harmia hoitajalleen. Ainoastaan eläinlääkärikäynnit saavat orin joskus luistamaan herrasmiesmäisestä käytöksestä, mutta muutoin ori on oikea unelmahevonen. Vaikka Matti on kooltaan melko suuri, saattaa se vaikuttaa joskus pelottavalta, mutta tosiasiassa vaikka lapset voisivat hoitaa tätä kaveria. Se nauttii rapsutuksista ja antaa hoitajan koskea itseensä kauttaaltaan, aristelematta sen kummemmin mitään kohtaa. Kesäkuumalla ori nauttii myös pesuhetkistä, vaikka saattaakin kastella hoitajansa innostuessaan.

Ratsastettaessa Matti on hivenen arvaamattomampi, eikä selässä pysyminen ole aina takuuvarmaa. Askellajit ovat vauhdikkaat ja melko ilmavat, joten vatsalihakset saa laittaa tosissaan töihin jos mielii istua alas satulaan. Ori reagoi ohja ja pohjeapuihin hyvin herkästi, eikä tarvitse useita kehotuksia liikkuakseen. Matti nauttii eniten hyppäämisestä, muttei pistä pahakseen koulukiemuroitakaan. Orin liikkeet eivät ole aivan GP-tasoa, mutta onneksi orin leipälaji onkin esteratsastuksen puolella.

Esteillä Matti innostuu ja on menossa oikein reippaana. Se on välillä vähän huolimaton puomien kanssa, mutta havoin pudottaa enää toista kertaa radalla. Se on ketterä käännöksissään ja tekee usein hyviä aikoja radalla. Hyppytekniikasta voi Matin kohdalla olla montaa mieltä, mutta sijoituksia tulee sen verran tasaiseen tahtiin ettei valittaakaan voi. Kilpailuissa Matti saattaa keksiä orimaisia tempauksia ja tanssahdella sekä höristä tammoille, mutta radalle päästyään se muistaa taas keskittyä olennaiseen.

sukutaulu

i. Merely Madness hann, rt, 172cm	ii. Madman hann, km, 170cm	iii. Masterpiece
		iie. Hildefrau WH
	ie. Olympia hann, rn, 169cm	iei. Olympos
		iee. Marlene
e. Initial April hann, rn, 167cm	ei. Independent hann, m, 170cm	eii. Westbrook's Indie
		eie. Pandora
	ee. Dandelion hann, rt, 165cm	eei. Damien Star
		eee. Harwick's Liona

i. Merely Madness oli upea, monipuolinen hannoverori, joka kiersi vaativia luokkia niin kenttä- kuin estekilpailuissakin. Se oli rohkea hyppääjä eikä pelännyt yrittää haastavistakaan paikoista. Ori menestyi hyvin ratsastuskilpailuiden lisäksi myös näyttelyissä upean ja lihaksikkaan rakenteensa ansiosta. Luonteeltaan Merely Madness oli tyyni ja rauhallinen, erityisen helppo käsitellä. Kokonaan musta ori oli 172cm korkea ja sai kaksi jälkeläistä, joista toinen on menestynyt jopa 160-tason luokissa. Ori jouduttiin lopettamaan loukkaantumisen vuoksi 15-vuotiaana, mutta sen meriitit olivat erittäin vakuuttavat jo siihen mennessä.

ii. Madman oli upea ja taidokas esteratsu, jonka kapasiteetti riiti aina korkeisiin luokkiin asti. Se oli erittäin varovainen esteillä, jopa siihen asti että se mieluummin kielsi kuin pudotti puomin jos lähestyminen oli huono. Osaavan ratsastajan kanssa se kuitenkin pääsi kiertämään kansainvälisilläkin areenoilla ja toi tuliaisiksi lukuisia ruusukkeita. Madman sai useita jälkeläisiä, joista monet pärjäsivät kilpailuissa yhtä hyvin kuin isänsäkin. Ulkomuodoltaan Madman oli suuri ja komea, mutta sen kanssa ei juurikaan käyty näyttelyissä kiertämässä. 23-vuotiaana Madman jouduttiin lopettamaan pahan kaviokuumeen seurauksena ja sitä jäätiin kaipaamaan koko talliväen puolesta.

ie. Olympia koki traagisen kohtalon menehtyen vasta täytettyään kahdeksan. Tämän ruunikon tamman kilpailu-ura oli vasta käynnistynyt, kun se joutui auto-onnettomuuteen matkalla kilpailupaikalle. Loisteliaasta estesuvusta tullut tamma oli kuitenkin ehtinyt tehdä nuorempana yhden varsan, jonka toivottiin pärjäävän kilparadoilla emänsäkin edestä. Olympia oli luonteeltaan kiltti ja mukava käsiteltävä, sekä ratsastaessa kuuliainen ja yhteistyökykyinen, mikä teki siitä kiitettävän hevosen kilparadoille. Tamma vaikutti nauttivan erityisesti esteratsastuksesta, mutta sen kärsivällisyys ja muokattavuus tuntui sopivan myös kouluratsastukseen.

e. Initial April oli nätti tamma, joskaan ei mikään erityinen. Sen jälkeläisistä ei pitänyt koskaan tulla mitään suurta, sillä ei itse tammakaan ollut lahjakkuus esteillä eikä kyllä koulussakaan. April suoritti varmasti 120cm-tasolla, mutta siitä ei ollut sen suurempia luokkia hyppäämään. Siitokseen se siirtyi omistajan elämäntilanteen takia, omistajan tullessa raskaaksi myös tamma pistettiin kantavaksi. Sen siitostamman ura kesti kahden varsan verran, jonka jälkeen se palasi kilpailemaan samalla tasolla kuin aiemminkin. April kilpaili vielä muutaman kauden ennen kilpauralta eläköitymistä ja koulu- ja maastoratsuksi siirtymistä. Tamma eli pitkän elämän, se menehtyi vasta 26-vuotiaana.

ei. Independent on musta hannoverori, jonka olemus on kaikessa komeudessaan ylvään vaikuttava. Kilpailupaikoilla puhiseva ja tanssahteleva musta ori herättää runsaasti huomiota, vaikka kotitallilla ori onkin pikemminkin huomiota hamuava nallekarhu. Independent on näyttävä ratsu myös esteillä ja sillä on miellyttävä hyppytekniikka. Orin kanssa on kierretty korkean tason estekisoja ympäri Keski-Eurooppaa ja menestystä on tullut runsaasti. Ori periyttää hyvää hyppytekniikkaansa myös jälkeläisilleen, joista povataan kovan tason esteratsuja. Vaikka Independent ei enää kierräkkään aktiivisesti kilpakenttiä, se viettää rentoja eläkepäiviä omalla kotitallillaan Mannheimissa.

ee. Dandelion syntyi maineikkaalla Heidelin ratsutilalla, jossa se sai kasvaa nuoreksi hevoseksi, ennen kuin se myytiin nuorelle kilparatsastajalle. Omistajansa kanssa se kiersi runsaasti kilpailuja alkaen pienistä paikallisista tapahtumista ja yltäen lopulta korkeiden luokkien kansalliselle tasolle. Kun tammasta tuli vanhempi ja kilpailu-ura alkoi olla takana päin, astutettiin se muutamaan kertaan laadukkailla oreilla ja varsat myytiin kilpaileviin koteihin. Dandelion on luonteeltaan kiltti ja yhteistyökykyinen, mutta pienellä tammamaisella pilkkeellä silmäkulmassa. Sen kanssa mikään ei ole vaikeaa, mutta ei myöskään tylsää.

jälkeläiset

t. Malicious v. Helmwald s. 01.03.2019 (i. Monday Madness x e. Naomi von Diefenbach) om. Kida, VRL-08368
t. Melon Madness v. Helmwald s. 04.06.2019 (i. Monday Madness x e. Heimlich Nera) om. Nerita (VRL-12557)
o. Mein Montag s. 09.08.2020 (i. Monday Madness x e. Adalie EM) om. VRL-02415
o. Macintosh Dare s. 17.01.2021 (i. Monday Madness x e. Miami Beach) om. VRL-12299
o. Mayhem v. Helmwald s. 01.03.2021 (i. Monday Madness x e. Heidelbeere) om. Kida, VRL-08368

kilpailut - porrastettu

Hevonen on ERJ tasolla 10 / 10
Pisteitä ERJ yhteensä 3567.76

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 1588.08 p. / 1707.35 p.
Kuuliaisuus ja luonne: 3567.76 p.

ERJ - 43 sijoitusta

13.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 06/40
14.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 03/40
14.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 03/40
17.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 03/40
18.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 02/40
01.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 04/30
02.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 05/30
04.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 05/30
06.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 05/30
07.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 01/30
11.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 01/30
12.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 03/30
12.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 04/30
15.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 04/30
18.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 04/30

22.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 04/30
23.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 03/30
24.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 02/30
25.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 01/30
26.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 05/30
30.11.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 04/30
13.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 150cm - 04/40
16.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 150cm - 01/40
20.11.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 150cm - 06/40
12.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 160cm - 05/30
16.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 160cm - 05/30
18.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 160cm - 01/30
19.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 160cm - 03/30
27.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 160cm - 01/30

30.11.2018 - ERJ - Krooknäs - 160cm - 03/30
04.12.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 03/30
05.12.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 03/30
08.12.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 04/30
10.12.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 03/30
12.12.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 03/30
15.12.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 03/30
16.12.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 02/30
19.12.2018 - ERJ - Colosseum - 160cm - 03/30
06.12.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 02/30
07.12.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 01/30
09.12.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/30
11.12.2018 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 03/30
21.11.2018 - ERJ - Half Moon - 160cm - 05/29

ERJ-CUP sijoitukset

31.01.2019 - ERJ-Cup - Mörkövaara - 160cm - 03/87
30.04.2019 - ERJ-cup - Teilikorpi - 150cm - 05/81
30.11.2019 - ERJ-Cup - Mörkövaara - 140cm - 02/56
30.03.2021 - ERJ-Cup - KK Bailador - 130cm - 05/25
30.04.2021 - ERJ-Cup - Teilikorpi - 110cm - 07/105

valmennukset & päiväkirja

26/11/2018 - päiväkirjamerkintä: Sonja VRL-11911 (429 sanaa)
Minua ehkä hieman nauratti ajatus siitä, että olin juuri maanantaina raahautumassa tallille aamuvarhain ratsastamaan hevosta nimeltä Monday Madness. Sonya oli kertonut minulle oristaan vain sen verran, että pitäisi kuulemma varata runsaasti aikaa tarhasta hakemiseen. Tämä selvä. Toivoin kovasti, että ruunikon nimi ei olisi enne - tosin hulluuttahan tämä koko laji on.
Hetki meni arvuutellessa kymmenien melkein samannäköisten ruunikoiden välillä, mutta lopulta löysin itseni oikean tarhan portilta varttia yli seitsemän. Tarkoituksena oli nousta selkään kahdeksalta, joten aikaa kyllä olisi riittävästi. Tai siis toivottavasti. ”Noniin Matti-poikaseni, tulehan kiltisti tädin luokse, niin päästään täältä ennen ensi juhannusta”, maanittelin ennen kuin edes astuin portista sisään orin reviirille. Läsipää katsoi minua liioitellusti hengitellen, kuin valmistautuen suureen koitokseen, ja siitä pystyikin jo päättelemään, että helppoa tästä ei tulisi.
Talutin Matin tallin ovista sisään vähän puoli kahdeksan jälkeen, eli kiinniotto suoritus oli lopulta ollut ihan okei. Pitää tosin huomioida, että orin tarha on lähimpänä talleja, eli kävelymatkaan ei hukkaannu edes minuuttia… Ruunikko oli pujahtanut käsieni ulottumattomiin niin monta kertaa, että olin mennyt sekaisin laskuista, mutta lopulta olin saanut sen huijattua narun päähän. Riimunnarun vaikutus onkin muuten maaginen, miten ne sitten yhtäkkiä lopettavat vain sen takia, että yksi vaivainen köysi on kiinni? Eivät ilmeisesti ja taivaan kiitos tajua painavansa kymmenen kertaa ihmisen verran.
Hoitaessa Matti oli kyllä semmoinen unelmapoika, että annoin anteeksi hölmöilyt tarhassa. Mieluummin näin päin, pahimpia ovat ne yksilöt, jotka ovat ensin oikein herttaisia, mutta sitten yhtäkkiä silmän välttäessä iskevät hampaat takareiteen. Hoito-operaatio eteni suunniteltuakin nopeammin, joten pääsin satuloinnin kimppuun ajallaan. Tajusin tosin tässä vaiheessa, että Matti onkin aika hiton korkea, ainakin näin suomalaisen tamppijalan näkökulmasta. Ori on varmasti yli 170 senttiä, olisivat varoittaneet! Mistähän saan tikapuut, jotta pääsen kyytiin?
Viittä yli kahdeksan olin saanut itseni jollain ihmeellä punnerrettua kyytiin ihan tavalliselta pikkujakkaralta ja seisoin keskellä Helmwaldin pihaa kevyessä pakkasessa innokkaana pörisevä ori allani. Maneesi oli varattuna valmennuksille, joten se oli pois suljettu vaihtoehto. Kenttä oli aamuauringossa jo pinnasta sulanut hyväksi, mutta katseeni kiinnittyi silti samaan suuntaan kuin ratsullani. ”Maastoon siis”, totesin hymyillen, suoristin vilttimme ja lähdimme matkaan.
Kaakkois-Saksan maastot ovat hyvin erilaiset verrattuna synnyinmaahani Suomeen tai nykyiseen kotimaahani Walesiin, mutta yhtä kaikki äärimmäisen kauniit, ja varsinkin täällä kuin hevosille luodut. Mutkittelimme alkuun lähemmäs puoli tuntia käynnissä halki mäkisten metsäreittien, ihastellen puiden läpi siivilöityvää valoa. Näky oli kuin sadusta. Kohtasimme useamman peuran ja jopa ketun, mutta Matti ei ollut moksiskaan, vaikka sarvipäät juoksivat rymistellen karkuun. Polkujen vaihtuessa pehmeisiin metsäteihin lähdimme ravaten matkaan, ja tien kaartuessa pellon laitaan, jatkoimme laukalla. Matti lähti alkuun kuin tykin kuula ja viskoi päätään innoissaan, mutta rauhoittui sitten avuille ja saimme nauttia pitkästä, hallitusta laukkapätkästä ennen kotimatkaa ja loppukäyntejä.

20/03/2019 - estevalmennus: Jannica (231 sanaa)
Matti vaikutti valmennuksen alussa hyvinkin energiseltä ja sait tehdä paljon puolipidätteitä ohjaillen ratsuasi ympyrälle ja kaareville urille: mihin tahansa tekemiseen, jottei ylimääräinen energia olisi kanavoitunut tyhmyyksiin, joita sillä toisinaan saattoi olla tapana tehdä vauhdin etenkin kiihtyessä laukkaan. Alkuravien ja laukan kautta päästiin päivän teemaan, jota Matti ratsastajineen lähti toteuttamaan ensin jumppasarjalla venytellen. Pääsimme mukaviin korkeuksiin jo alkuverryttelyn aikana, joten otimme vielä samaan yhteyteen muutamia suhteutetun välin tehtäviä kolmella ja neljällä laukka-askeleella, joka tosin tuppasi päätymään viiteen hevosen lyhyen laukan vuoksi. Sen jälkeen, kun uskalsit ratsastaa sitä kunnolla eteenpäin neljäänkin askelväliin päästiin kyllä, joten harjoitus oli hyödyksi teille molemmille ja loi lisäksi uskoa yhteiseen tekemiseen, koska itsessään hypyt olivat tänään oikein onnistuneita, samoin tiet!

Pienten välikäyntien jälkeen tulimme jumppasarjaa neljällä pienehköllä esteellä suoralla uralla, joiden jälkeen ratsastettiin tällä neljän askeleen välillä suhteutettu esteväli pystylle, joka sijaitsi seuraavassa kulmassa pitkänsivun lopussa. Sait hieman ottaa hevosta kiinni enemmän ennen estettä, sillä pitkähkön välin vuoksi laukkarytmi hieman kärsi ja liian pitkä laukka olisi kostautunut jo tällä estekorkeudella pudotuksena, jopa kieltona jos askel ei olisikaan sopinut. Onneksi hevonen paikkasi hyvin tänään lähestymisen aikana tulleita virheitä, vaikka ensimmäinen ylitys ei välttämättä tyyliltään parasta suoriutumistanne ollutkaan. Esteen jälkeen sait olla tarkkana, että Matti jatkoi suoraan esteen jälkeen lyhyen sivun keskelle, jonne rakennettiin seuraava pystyeste. Alkuun tämä kahden askeleen välillä oleva hassun linjan sarja oli vähän utopiaa molemmille, mutta muutaman harjoittelukerran jälkeen sujui tämäkin tehtävä kuin vettä vain.