Sangria KTK-III, ERJ-I

Kuollut 15.10.2018 27-vuotiaana


NIMI	Sangria	REKISTERINUMERO	VH17-021-0160
ROTU, SUKUPUOLI	trakehner, tamma	OMISTAJA	sonya, VRL-09386
SYNTYNYT	20.07.2014	KASVATTAJA
VÄRI, SÄKÄ	rautias, 169cm	PAINOTUS, TASO	este, 160cm

täyttänyt 8v. 20.07.2016

kesäkuun 2018 KTK-tilaisuus: KTK-III
(17 + 17 + 17 + 17 = 68p.)

syyskuun 2018 laatuarvostelu: ERJ-I
(6 + 42 + 20 + 20 + 15 = 103p.)

luonnekuvaus

Sangria on isänsä tavoin ailahtelevainen hevonen, jonka tulevan päivän mielentilasta ei aina ota tolkkua. Perimästään poiketen, Ria on kuitenkin vakaampi luonteeltaan ja odottamattomia päiviä on harvemmin, erityisesti kun tammalle on kertynyt ikää.

Harjatessa Ria osaa olla herkkänahkainen hevonen, joka kuitenkin pitää saamastaan huomiosta, kunhan sitä ei ole liikaa. Harjauksesta poiketen, tamma rakastaa pesua, etenkin perusteellista sellaista, eikä kaihda vettä missään muodossa ja varmasti suosii sitä koviin harjoihin. Kavioiden putsauksen tai kengittäjän kanssa ei ongelmia kovin usein synny, toisin kuin eläinlääkärin, jota Ria varmasti kaihtaisi kuolemankin partaalla, jos voisi. Mitä varustamiseen tulee, on Ria varmasti hankalimmasta päästä. Tamma inhoaa satulan kiristystä ja luimii joka kerta kun sellaisen edes näkee tuotavan lähelleen. Suitset ovat yhtä vaikeat, ei siinä etteikö kuolain menisi suuhun, vaan pään ainaisella nostelulla. Siksi on varmempaa jättää riimu päähän siksi aikaa, että saa niskahihan korvien taakse.

Taluttaessa Ria seuraa kuin läheisriippuvainen koira, eikä varmasti lähtisi omille teilleen, vaikka ohjista päästäisikin irti. Selkäännousu sujuu ja alkuverkoissa Ria on reipas ja mukava ratsu, mutta kun tositoimet alkavat, vaihtaa tamma täysin toiselle kytkimelle. Se on herkkä ja säpsy ratsastaa ja varmasti kuuntelee apuja ennen kuin niitä edes ehtii antaa. Usein tamma jää tuijottelemaan uusia asioita ja ratsastajalla onkin työ saada se keskittymään olennaiseen. Näistä seikoista huolimatta, Ria on hyvä ratsu, jolta löytyy potentiaalia ja energiaa esteillä. Kun puhutaan tynnyrin kierrosta lännenratsastuksessa, olisi Ria varmasti ykkönen siinä, ilman epäilystäkään, ja nopeaan reagointiin, ketteriin hyppyihin ja tasapainoisiin käännöksiin voi tässä tammassa luottaa.

Kilpailuista kun tulee puhe, on tamma varmasti yksi hermostuneimmista hevosista aina traileriin lastaamisesta asti. Ria tarvitsee siis varman hoitajan ja ratsastajan, joka osaa omalla rennolla kehonkielellään rauhoittaa myös tamman. Silloin voi luottaa nappisuoritukseen Riankin puolesta.
© VRL-14365

sukutaulu

i. Neptonus trak, trn, 170cm	ii. Songer trak, mrn, 169cm	iii. Jaguar
		iie. Songiva
	ie. Netra trak, rn, 170cm	iei. Filibbe N
		iee. Negria
e. Shangri-La trak, trn, 165cm	ei. Fibel trak, m, 172cm	eii. Bellium
		eie. Feuer Oiliva
	ee. Sabrina trak, m, 166cm	eei. Kasper Veng
		eee. Super Oktivia

Isä Neptonus on tummanruunikko trakehnerori, jonka ailahtelevainen luonne herätti usein ihmetystä. Joinain päivinä ori on täydellinen käsilteltävä ja ratsastettava, joka hyppäisi vaika rotkon yli, kun taas toisinaan se kieltää jo helpoimmillekin esteille. Hankalasta luonteestaan huolimatta Neptonuksen kanssa onnistuttiin haalimaan sen verran sijoituksia, että se voitiin laskea kohtalaisen menestyksekkääksi esteratsuksi. Näin ollen ori sai useita jälkeläisiä, jotka ovat osoittautuneet enemmän tai vähemmän selväjärkisemmiksi, kuin isänsä.

Isänisä Songer eli pitkän ja hyvän elämän omistajansa pihassa sijaitsevalla pienellä tallilla. Se viihtyi rauhallisissa oloissa ja olikin luonteeltaan oikein tasapainoinen hevonen. Songerin kanssa treenattiin ja valmentauduttiin aktiivisesti esteillä, sekä käytiin jonkin verran kiertämässä lähialueiden kilpailuja kohtalaisella menestyksellä. Mustanruunikko ori ei koskaan ollut kovinkaan kuuluisa kilpa- tai siitosori, mutta se sai pari jälkeläistä, jotka sittemmin ovat osoittautuneet tunnetummiksi, kuin Songer.

Isänemä Netra oli suuri ruunikko tamma, joka kasvoi suurella hevostilalla, mutta myytiin myöhemmin samaiselle pikkutallille kuin edellä mainittu Songer. Myös Netran kanssa käytiin kilpailuissa, mutta tämä rauhallinen ja kiltti tamma stressaantui kilpailupaikkojen hulinasta, ja se päätettiin lopulta pitää kotona. Koska Netran hyppylahjoja ja mukavaa luonnetta haluttiin periyttää, astuttettiin tamma muutamaan kertaan. Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitellusti, sillä Netra ei ollut tulla tiineeksi millään, mutta lopulta tärppäsi ja tamma synnytti kauniin orivarsan.

Emä Shangri-La on tummanruunikko trakehnertamma, joka syntyi suuressa belgialaisessa siittolassa josta se myytiin menestyneelle saksalaiselle kilparatsastajalle. Uuden omistajansa kanssa Shangri-La niitti menestystä estekilpailuista ympäri Saksaa ja jopa Ranskankin puolella. Kun tamma ikääntyi ja siitä alkoi tulla liian vanha kiertämään esteratoja, se myytiin jälleen eteenpäin saksalaiselle siittolalle. Siellä se pääsi totuttelemaan siitostamman elämään ja sai muutamia jälkeläisiä. Tamma viettää edelleen eläkepäiviään tällä samaisella siittolalla.

Emänisä Fibel oli menestynyt kilpahevonen, joka on kiertänyt ympäri Eurooppaa ja kilpaillut jopa Pohjois-Amerikassa. Tämä valtavan korkea musta ori ihastutti tulisella luonteellaan olematta silti liian hankalasti käsiteltävä. Ori on myös kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla ja saanut muotovalion arvonimen. Fibel oli kysytty nimi jalostuksessa ja sen jälkeläisiä näkee tänäkin päivänä kilparadoilla. Fibel lopetettiin kroonisen mahahaavan vuoksi 20 vuoden iässä.

Emänemä Sabrina syntyi ja eli belgialaisella suurella siittolalla, jossa se sai toimia pääasiassa siitostammana. Sabrinan kanssa käytiin keräämässä muutama sijoitus näytöksi siitä, että tammalla oli lahjoja myös esteratsastukseen. Luonteeltaan Sabrina oli rauhallinen ja kiltti, mutta erittäin perso herkuille, ja se käytti jokaisen mahdollisuuden kerjätäkseen hoitajiltaan leivänpaloja ja porkkanoita.

jälkeläiset

o. Santorini v. Helmwald s. 02.02.2018 (i. Porter x e. Sangria) om. Gestüt Helmwald
o. Samoa v. Helmwald s. 08.02.2018 (i. Klayton x e. Sangria) om. Liia VRL-11284

kilpailut - porrastettu

Hevonen on ERJ tasolla /
Pisteitä ERJ yhteensä

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: p.
Kuuliaisuus ja luonne: p.

ERJ - 42 sijoitusta

27.08.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 05/30
28.08.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 02/30
01.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/30
03.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 01/30
07.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 05/30
08.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/30
10.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/30
13.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 01/30
15.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 01/30
11.11.2017 - ERJ - Reve de Haussea - 150cm - 05/30
16.11.2017 - ERJ - Reve de Haussea - 150cm - 02/30
18.11.2017 - ERJ - Reve de Haussea - 150cm - 01/30
20.11.2017 - ERJ - Reve de Haussea - 150cm - 01/30
02.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 03/16

04.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 04/16
05.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 01/16
06.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 02/16
09.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 04/16
10.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 02/16
12.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 03/16
13.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 03/16
14.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 01/16
17.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 03/16
19.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 01/16
21.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 01/16
22.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 03/16
22.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 03/16
23.11.2017 - ERJ - Joyance - 160cm - 04/16

12.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 02/19
17.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 01/19
19.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/19
23.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/19
24.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 02/19
28.11.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 02/19
12.12.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 05/30
13.12.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 05/30
14.12.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 04/30
20.12.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 03/30
20.12.2017 - ERJ - Gestüt Helmwald - 160cm - 02/30
05.01.2018 - ERJ - Mörkövaara - 160cm - 03/61
07.01.2018 - ERJ - Mörkövaara - 150cm - 01/71
08.01.2018 - ERJ - Mörkövaara - 150cm - 02/71

ERJ-Cup -sijoitukset

31.12.2017 - ERJ-Cup - Kuuralehdon Hevostila - 150cm - 03/61
28.02.2018 - ERJ-Cup - Ratsutalli Lilja - 110cm - 01/65

näyttelymenestys

02.11.2017 - NJ - Einfall - irtoSERT (tuom. Jannica)
17.12.2017 - NJ - Chelmsford - irtoSERT (tuom. Lissu T.)

valmennukset & päiväkirja

25/08/2018 - päiväkirjamerkintä: sonya (202 sanaa)
Hevosten mielenvirkistykseksi meillä oli Katrinin kanssa tapana käydä säännöllisesti maastoilemassa lähimetsissä. Ja jos vaikka ei pelkästään hevosten takia, niin raitis ilma ja luonnon kauniit maisemat tekivät hyvää ihan meille ratsastajillekin. Niinpä satulomme tänään kaksi tammaa, Venuksen ja Sangrian ja lähdimme matkaan. Molemmat hevoset olivat virkeitä. Sangria aavistuksen enemmän kuin Venus. Katrin istui Venuksen selässä ja kuvaili sitä rennoksi. Sangria taas oli ennemminkin kireä ja olisi halunnut jo sännätä reippaampaan askellajiin. Kannustimme hevoset raviin saapuessamme tielle, jossa oli hieman parempi pohja. Annoin Sangrian ravata edellä, sillä sillä oli niin paljon menohaluja. Venus tuli ihan kiltisti rautiaan tamman perässäkin.

Saavuimme vihdoin loistavalle laukkasuoralle joka nousi hivenen ylämäkeen ja uskalsimme antaa hevosten laukata hieman vapaammin. Sangria ampaisikin täyteen vauhtiin eikä Venuskaan ollut yhtään sen hitaampi. Saatuaan laukata reippaasti molemmat hevoset olivat hieman tasaisempia ja rauhallisempia. Loppumaasto sujuikin mukavasti kävellen. Keskustelimme siitä, miten Venus ja Sangria olisivat molemmat menossa pian laatuarvosteluihin. Toivottavasti tammat olisivat ensimmäisten palkintojen arvoisia. Ainakin niiden kanssa on tehty reippaasti töitä sen eteen. Kävelimme takaisin tallipihaan ja laskeuduimme satuloista. Molemmat hevoset pärskähtelivät tyytyväisinä ja odottivat jo innoissaan päiväruokiaan. Niinpä päästimme ne karsinoihin ja riisuimme nopeasti varusteet, jotta hevoset pääsisivät päiväheiniensä kimppuun. Pian molemmat tammat rouskuttelivat tyytyväisenä korsiaan ja me ratsastajat pääsimme huoltamaan varusteita.

31/08/2018 - päiväkirjamerkintä: sonya (313 sanaa)
Venus rymisteli vauhdikkaasti ramppia pitkin alas trailerista. Sen jälkeen se katseli pää pyörällään ympärilleen, kuin olisi tullut jollekin uudelle planeetalle. "Ota iisisti kaveri, me ollaan oltu kisoissa sata kertaa ennekin", rauhoittelin naureskellen tammaa, jolle tilanne tuntui olevan lähes järkyttävä. Ojensin ohjat kisahoitajallemme ja otin seuraavaksi Sangrian ulos trailerista. Se asteli ulos hivenen rauhallisemmin ja pian molemmat tammat olivat valmiina varustettaviksi. Hyppäisin saman luokan kummallakin hevosella, joten verryttely olisi lähes samanaikaisesti. Ellie talutteli Sangriaa sillä välin kun kiipesin Venuksen selkään ja suuntasin tamman kanssa kohti verryttelyaluetta.

Venus oli tänään hyvin kireänä. Se ei tuntunut millään haluavan rentoutua vaan kyttäili kaikkea mahdollista. Verryttelyesteet päästiin kyllä yli, mutta tyyli ei ollut kaunista katsottavaa. Vilkaisin Ellietä, joka ratsasti samaan aikaan Sangriaa. Sen meni taas näytti rennon letkeältä, eikä ollenkaan jäykältä. Huokaisin ääneen ja Venus singahti eteenpäin. En saanut tammaan mitään kontrollia. Meidät kuitenkin kuulutettiin valmistautumaan radalle, joten ei ollut muuta mahdollisuutta kuin toivoa parasta. Ehkä jollain onnen kantamoisella selvittäisimme koko radan kunnialla.

Kaikkien suureksi yllätykseksi Venus hyppäsi puhtaan radan. Jouduin tosin tekemään melko turvalliset tiet, jotta edes kohtalainen lähestyminen olisi ollut mahdollista. Aikaa meni siis jonkin verran hukkaan. Se kuitenkin kannatti, sillä muut tuntuivat pudottelevan useampiakin puomeja. Seuraavaksi hyppäsin Sangrian selkään, joka oli jo verryytelty minulle valmiiksi. Rautias tamma tuntui paljon edeltäjäänsä pehmeämmältä ja siihen oli helpompi vaikuttaa. Hyppäsin pari harjoitteluestettä, jotka sujuivat sulavasti. Tästä minulla olisi hyvä fiilis. Lähdin radalle luottavaisin mielin, enkä suotta. Sangria toimi pienimmästäkin avusta ja oli hyvin keskittynyt radalla. Saatoin ratsastaa nopeat tiet ilman virhepisteitä, ja loppujen lopuksi sijoituimme luokassa toiseksi. Venus jäi seitsemännelle sijalle, mutta ei sekään täysi katastrofi ollut.

Kävelytimme hevosia maasta käsin luokan ja palkintojenjaon välissä. Käytyämme hakemassa palkinnot riisuimme hevosilta varusteet ja pakkasimme koko konkkaronkan takaisin traileriin. Tällä kertaa Venus käveli jopa ihan kiltisti sisään koppiin, kun Sangria oli mennyt sinne edeltä. Onneksi kotitallille ei ollut kovin pitkä matka, sillä kisapäivä oli vienyt mehut niin hevosista kuin ratsastajastakin.