Rekisterinumero | VH21-029-0222 |
Nimi | Wolkenhof Barracuda |
Rotu, sukupuoli | saksalainen ratsuponi (62,5%), ori |
Syntymäaika | 15.06.2021 (8v: 13.10.2021) |
Väri, säkä | ruunivoikko, 147cm |
Omistaja | sonya, VRL-09386 |
Kasvattaja | Wolkenhof Ponies |
Painotus, taso | koulupainotus, Vaativa B |
Bacu on luonteeltaan kiltti ja ystävällinen herrasmiesponi. Sen kanssa on miellyttävää työskennellä, sillä se on helppo käsitellä eikä se yleensä vastustele ihmisen sille antamia ohjeita ja pyyntöjä. Bacu kulkee mielellään kuljetusautoon ja matkustaa niin ikään rauhallisesti, kuin olisi aina tehnyt sitä. Sitä eivät hetkauta pitkätkään matkat, vaan se iskee turpansa aina heiniin heti määränpäähän saapuessaan. Bacun voi hoitaa karsinassa irti tai hoitopaikalla, sillä se seisoo yhtä kiltisti paikallaan molemmissa paikoissa. Sillä ei ole tapana liikuskella levottomasti, vaan se tuntuu mieluummin nuokkuvan paikallaan kuin patsas.
Bacun hoitaminen ja varustaminen on helppoa, sillä ori odottaa tyynesti paikallaan, kunnes hoitotoimenpiteet on saatu suoritettua. Se saattaa venyttää turpaansa nautinnollisesti eteen, jos sitä rapsuttaa piikkisualla sään kohdalta. Kuolaimet se ottaa omaehtoisesti suuhunsa ja avustaa mielellään myös kavioiden putsaamisessa pitämällä jalkojaan itse ylhäällä tarvittavan ajan (kunhan aika ei ole liian pitkä). Ori on myös kengittäjän tai klippaajan unelma, sillä se ei yleensä kyllästy seisomaan paikallaan.
Ratsastaessa Bacu on kuuliainen, mutta ei kovinkaan energinen tai reaktiivinen. Sen saaminen pohkeen eteen vaatii hieman määrätietoisuutta, mutta kun ori on saatu ratsastettua avuille, kantaa se itseään hyvin ja ryhdikkäästi. Ori ei ole maailman herkin ratsastettava, mutta se kuuntelee kyllä ratsastajan apuja ja istuntaa, ja yrittää tehdä parhaansa. Bacu on kuitenkin tasainen suorittaja, sillä se ei yleensä säiky tai tee radalla mitään yllättävää. Sen suoritukset kouluaitojen sisällä ovat täsmällisiä ja tahdikkaita, josta yleensä ansaitsee jo hyvät prosentit. Kouluratsastuksen ohella ori nauttii vauhdikkaista maastolenkeistä, joissa se saattaa jopa yllättää vauhdillaan laukkasuorilla.
i. Baroncelli van Ressel drp (75%), rn, 148cm KTK-III, KRJ-II |
ii. Ikimbi van Ressel drp 50%, m, 145cm |
iii. Ircostro holst |
iie. Llanwnnen Nanea wB | ||
ie. Mon Boombop nf, trn, 148cm | iei. Valentijn | |
iee. Mon Brigit | ||
e. Scheinhofs Lalisa drp (50%), vkk, 145cm KTK-II |
ei. Bruno Royale kwpn, trn, 168cm | eii. Brabantimo |
eie. Golden Queen | ||
ee. Sheinhofs Lacassida wC, vkk, 135cm | eei. Dyfodwg Llewellyn | |
eee. Caerwyn Rhiannon |
s. 08.01.2023 | rp-o. | Sycamore Baroque | e. Fairburn Eternity | rek. VH23-029-0024 |
s. 01.05.2022 | rp-o. | Sycamore Bandersnatch | e. Sycamore Topaz | rek. VH22-029-0152 |
28.02.2022 - KRJ-Cup - Teilikorpi - HeA - 06/136
31.12.2022 - KRJ-Cup - Heidseck Sporthorses - HeC - 10/108
01.05.2023 - päiväkirjamerkintä: sonya (305 sanaa)
Edellisviikolla oli ollut ohjelmassa paljon estevalmennuksia, mutta tällä viikolla olimme saaneet tallille Kristen Gionnin, joka oli tottunut valmentamaan etenkin nuorempia ratsukoita koulupuolella. Vaikka Bacu ei ollutkaan enää kovin nuori, olisi sille siitä huolimatta paljon hyötyä Gionnin valmennuksesta. Chris oli tänään varustamisvuorossa, sillä ratsastaisin useamman ponin putkeen. Nyt hän harjaili vaaleaa Bacua, joka oli vuorossa seuraavana. Olin juuri saanut vedettyä ratsastussaappaat jalkaani, kun Chris ilmestyi pukuhuoneeseen hämmentyneen oloisena. "En löydä Bacun satulaa mistään", mies tuskaili. Vilkaisin kelloani, valmennus alkaisi ihan pian, ja pitäisi ehtiä verrytelläkin. Huokaisin syvään, ja lähdimme yhdessä etsimään koulupenkkiä. Katsoimme läpi kaikki mahdolliset paikat, josta satula voisi löytyä - satulahuoneen, toisen varustehuoneen, hevosrekan ja jopa maneesin kahvion. Satulaa ei kuitenkaan löytynyt mistään. "Laita sille vaikka Bluen satula, etsitään sen oma sitten myöhemmin", totesin, sillä etsintöihin ei ollut tässä vaiheessa enää aikaa. Chris kiiruhti varustamaan Bacun loppuun ja itse vedin kypärän päähäni ja lähdin maneesille.
Lopulta pääsin Bacun selkään. Bluen satula istui sille ihan hyvin, joten sen suhteen ei ollut ongelmaa. Verryttelin ponin nopeasti käynnissä ja ravissa, ottaen myös pari kierrosta laukkaa. Sen enempää en ehtinytkään, kun Gionni saapui maneesiin. Bacu tuntui tänään oikein kivalta ja pirteältä, eikä edellisviikolla ollutta jäykkyyttä tuntunut enää juuri lainkaan. Gionni oli suunnitellut meille paljon väistöjä ja taivutuksia, jotka sopivatkin oikein hyvin Baculle. Poni kulki tyytyväisenä ja suurin osa kommenteista koskikin omaa istuntaani ja käsien tasaisuutta. Aina silloin tällöin annoin liian epämääräisen avun, jolloin Bacu viskoi häntäänsä eikä suostunut tekemään mitään. Kuitenkin ollessani itse selkeä, poni teki kaiken pyytämäni. Olin hyvin tyytyväinen Bacuun valmennuksen päätteeksi. Taputin orin vaaleaa kaulaa ja annoin ohjien valua pitkiksi. Chris saapui maneesiin seuraavan ponin kanssa leveä hymy huulillaan. Kurtistin kulmiani laskeutuessani Bacun selästä. "Satula löytyi", Chris ilmoitti virnistellen. Bacun satula oli ollut Katrinilla perusteellisessa puhdistuksessa ulkona, josta emme olleet edes ajatelleet etsiä. No, hyvä että löytyi. Ojensin Bacun Chrisille ja otin Tonyn ohjat vaihdossa.