Fairburn Eternity

luonne

Etna on ystävällinen ja kiltti tamma, joka sulattaa takuulla jokaisen sydämen. Ihastuttava voikkoväri ei ainakaan heikennä tamman viehätysvoimaa, ja se onkin pienestä koostaan huolimatta melko näyttävä ilmestys kouluradoillaan. Etnaa voi huoletta hoitaa myös kokemattomammat hevosihmiset, sillä se on rauhallinen ja seuraa kiltisti mihin sitä vain yrittääkin taluttaa. Ihmisten lisäksi tamma tulee hyvin toimeen myös muiden hevosten kanssa, eikä se oikeastaan viihdy lainkaan yksin. Etna onkin onnellisimmillaan, kun se saa tarhailla isossa ponilaumassa suurella laitumella, jossa riittää vihreää ruohoa syötäväksi.

Hoitaessa Etna on ihan yhtä kiltti kuin muutenkin. Sitä ei ole tarvetta sitoa kiinni, sillä se seisoskelee muutenkin rauhassa paikallaan. Tamma nauttii rapsutuksista ja harjailusta, eikä se vastustele pesuakaan. Mieluisin veden muoto on kuitenkin järvet, joihin tamma pääsee kahlailemaan. Uiminen on tamman mielestä parasta puuhaa kesällä, ja se saattaa helposti kuskata ratsastajansa rantaan, jos keskittyminen herpaantuu. Etna on myös helppo lastata ja kuljettaa kilpailupaikoille, eikä se hätkähdä maisemanvaihdosta. Tamma viihtyy hyvin kisapaikoilla, ja suorittaa kilpailuissa yhtä hyvin kuin kotonakin.

Etna on herkkä ja kuuliainen ratsastaa, mutta pysyy hyvin käsissä eikä lähde sooloilemaan omiaan. Se on erittäin yritteliäs ja yhteistyöhaluinen, ja pyrkii parhaansa mukaan toteuttamaan ratsastajan pyyntöjä. Tamma ei ole missään nimessä laiska, mutta ei se kaikista vauhdikkainkaan. Tammalla on kauniit liikkeet ja se pärjääkin hyvin kouluradoilla. Etna hyppää myös pieniä esteitä mielellään, vaikka sen tekniikka onkin kovin keskinkertainen. Tamman kanssa voi myös huoletta maastoilla, se ei nimittäin hevillä säikähdä. Nopeasti ohi suhahtavat pyöräilijät saattavat saada sen hieman varuilleen, mutta ratsastajan rohkaisun avulla se tointuu nopeasti.

sukutaulu & jälkeläiset

i. Pas du Tout brp (25%), vkko, 144cm KTK-II	ii. Tous les Moyens xx xx, cre, 158cm	iii. In Another World xx
		iie. French Girls xx
	ie. Sevenoaks Lillie brp (50%), vrt, 140cm	iei. Ocean X
		iee. Sevenoaks Lilyrose NF
e. Lockheed Electra nwr (75%), m, 138cm	ei. Blackriver Ripples wpb 50%, m, 145cm	eii. Ras Ghûl al Basz ox
		eie. Blackriver Namys wB
	ee. Lockheed Ellaria wB, mkm, 133cm	eei. Tilbury Elton
		eee. Lockheed Lliria

s. 08.01.2023	rp-o.	Sycamore Baroque	i. Wolkenhof Barracuda	rek. VH23-029-0024
s. 01.05.2022	rp-t.	Sycamore Duchess	i. Blumenfelds Great Gatsby	rek. VH22-029-0241

kilpailut - porrastettu

cup-sijoitukset

31.05.2022 - KRJ-Cup - Kaihovaara - HeC - 05/79
30.09.2022 - KRJ-Cup - Villa Backa - HeD - 04/69
30.06.2023 - KRJ-Cup - Gestüt Helmwald - HeC - 04/114

päiväkirja

22.03.2022 - päiväkirjamerkintä: sonya (109 sanaa)
En ehtinyt muuta kuin ajatella ohjien keräämistä, kun näin pupun vilistävän kentän poikki. Siihen se ajatus tosiaan jäikin, vain ajatuksen tasolle. Siinä vaiheessa, kun sormeni liikahtivat kerätäkseen ohjaa oli Etna jo kadonnut altani ja laukannut kentän toiseen päätyyn. Siinä minä sitten istuin, vaalealla hiekalla kyynärpäähäni nojaillen. Mitä ihmettä oli juuri tapahtunut? En ollut vähään aikaan pudonnut minkään hevosen selästä, joten tamman satulasta suistuminen tuntui epätodelliselta. Hiekkaa vaatteista pudistellen nousini ylös maasta. Etna näytti selvinneen jo säikähdyksestään, sillä se asteli rauhallisesti takaisin luokseni. Kaikki näytti olevan kunnossa niin ponilla kuin minullakin, joten ei muuta kuin takaisin selkään. Koulutreeni oli tosiaan saanut mielenkiintoisen käänteen. Että niiden pupujen pitikin viilettää pitkin miljöötä!

30.06.2023 - päiväkirjamerkintä: sonya (209 sanaa)
Nappasin riimunnarun mukaani, aikeissani lähteä hakemaan Etnaa tarhasta. Huomasin tumman voikon tarhan perällä, yrittäen nyhtää ruohoa aidan toiselta puolelta pilkottavasta ruohomättäästä. Silloin huomasin sen jaloissa jotain, jonka ei kuulunut olla siellä. Miksi ihmeessä ponille oli jätetty tallipintelit tarhaan? Marssin portille ja sen läpi kutsuen samalla ponia luokseni. Yksi pinteleistä repsotti pahaenteisesti, ja kun tamma lähti askeltamaan reipasta ravia luokseni herkkujen toivossa, lähti paketti sen takajalassa purkautumaan. Pinteli kääriytyi auki ja jäi lojumaan pitkin tarhaa, tamman hölkätessä tyytyväisenä luokseni. Onneksi irronut pinteli ei ollut etujalassa, sillä Etnahan olisi voinut astua sen päälle ja kompuroida pahan kerran. Napsautin riimunnarun ponin riimuun ja lähdin taluttamaan sitä kohti karannutta pinteliä. Olisihan nyt jo melkoisen likainen käärinliina otettava mukaan.

Tallissa purin tammalta loputkin pintelit, ja heitin ne kaikki pyykkikoriin. Täytyisi muistaa huomauttaa tallityöntekijöille, että kiinnittäisivät paremmin huomiota hevosten varustukseen tarhaillessa. Harjasin tummanvoikkoa ponia, ja se venytti kaulaansa kumisuan pyöriessä sen lavan alueella. Tänään ei ohjelmassa olisi mitään sen kummempaa Etnan kanssa, vain ainoastaan juoksuttaisin tammaan hieman. Se oli ollut erittäin hyvä eilisissä koulukilpailuissa, vaikka ruusuketta ei tylsän pienen rikkeen vuoksi tullutkaan. Ensi kerralla sitten paremmin. Pyyhin vielä tamman pehmeällä sualla, ja sen karva kiilsi kauniisti. Sitten suitset päähän ja lähdimme matkaan kohti kenttää. Aurinko oli laskenut jo sen verran, ettei paahde ollut kovinkaan paha.