Tuesday Blues KRJ-I

i. Blue Moon oli voikko poniori, joka syntyi suurella siittolalla. Se ratsukoulutettiin ja myytiin sitten ratsastuskoululle, jossa se asui tuntiponina muutaman vuoden. Sen osti kuitenkin muuan äiti tyttärelleen kilpaponiksi, ja he kilpailivat esteitä ja koulua muutamia vuosia, kunnes tytön oli aika ostaa isompi ratsu. Blue Moon lähti taas myyntiin, ja uusi omistaja koulutti sen valjakkoajoon. Valjakkoajossa ori menestyikin yllättäen melko hyvin, ja sen ura lähti aivan uuteen nousuun. Oria käytettiin jonkin verran myös jalostukseen, sillä se oli luonteeltaan ihastuttavan kiltti ja rauhallinen. Ori jäi viettämään ansaittuja eläkepäiviään 25-vuotiaana, ja menehtyi siitä kolmen vuoden kuluttua kaviokuumeeseen.

ii. Nocturne oli kaunis voikko poni, joka ihastutti toffeenvärisellä karvallaan. Nocturne asui suurella oriasemalla ja sen kanssa treenattiin aktiivisesti valjakkoajoa. Ori oli siinä melko hyvä, se oli näppärä ja kuuliainen. Nocturne kilpaili valjakkoajossa kansallisella tasolla ympäri Iso-Britanniaa, jossa se oli syntynyt. Luonteeltaan ori oli melko ponimainen ja veikeä, mutta teki mielellään yhteistyötä ihmisten kanssa. Sitä käytettiin jonkin verran jalostukseen, ja se sai muutamia kymmeniä jälkeläisiä, joiden elämänsuunnat ovat vaihdelleet kilpaponeista ruohonleikkureihin. Ori menetyi 27-vuotiaana suolenkiertymään.

ie. Monica asui suurella ponisiittolalla monen muun ponin kanssa. Tammalla oli erinomainen rakenne, joten sitä käytettiin useissa näyttelyissä ja se kantakirjattiin toisella palkinnolla. Monica oli kuitenkin pääasiassa siitostamma, ja sen tehtävänä oli saada mahdollisimman monta laadukasta jälkeläistä. Tamma saikin lähes kymmenen varsaa, joista tuli kaikista suloisia ja lempeitä welshponeja. Monica oli itsekin luonteeltaan todella miellyttävä ja kiltti, se oli erittäin helppo käsitellä, sekä erinomainen emä varsoilleen. Se periytti hyvää luonnetta myös jälkeläisilleen.

e. Monday Maniac oli näpäkkä ratsuponitamma, josta yritettiin tehdä nuorelle kilparatsastajalle kilpaponia. Kaikki alkoikin hyvin, ja tamma vaikutti osaavalta ja hyvältä ratsulta. Ratsukko kilpaili helppoa B:tä, mutta pian alkoivat ongelmat. Tamma muuttui hankalaksi käsitellä ja haluttomaksi liikkua. Sitä tutkittiin moneen kertaan useamman eläinlääkärin toimesta, mutta mitään vikaa ei tuntunut löytyvän. Lopulta poni laitettiin myyntiin, ja se muutti rauhalliselle maalaistallille, jossa se sai elää seuraponina. Monday Maniac viihtyikin paremmin ilman kilpailustressiä, ja se muuttui taas miellyttäväksi käsitellä. Tamma sai muutaman varsan, ja menehtyi iäkkäänä vanhuuden vaivoihin.

ei. Maniaccio oli voikko welshponi, joka oli ulkomuodoltaan komea ja rakenteeltaan korrekti. Se kiersi paljon näyttelyitä, ja kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla. Luonteeltaan ori oli temperamenttinen ja haastava, mutta sen liikkeet olivat hienot ja kaunis väritys lisäsi sen kiinnostusta jalostuskäytössä. Ori saikin runsaasti jälkeläisiä, joista kaikki eivät onneksi perineet sen haasteellista luonnetta. Väri sen sijaan tuntui periytyvän helposti, ja monet sen jälkeläisistä kantavatkin voikkoväriä. Ori eli valitettavasti melko lyhyen elämän, sillä se menehtyi onnettomuudessa vain 13-vuotiaana.

ee. Padma oli luonteeltaan kultainen ja ystävällinen. Sen kanssa oli helppo olla ja se oli miellyttävä ratsastaa. Monipuolinen tamma kilpaili niin esteillä kuin koulussakin ja menestyi kohtalaisesti, vaikka mitään suuria odotuksia ei sille ollutkaan asetettu. Tamma toimi lähinnä harrasteratsuna, ja sai kaksi varsaa elämänsä aikana. Ihastuttava tamma pääsi viettämään rauhallisia eläkepäiviä jo 18-vuotiaana, sillä se loukkaantui esteonnettomuudessa, eikä toipunut enää käyttöhevoseksi. Se eli kuitenkin hyvää elämää laiduntaen, eikä onnettomuus vaivannut sitä kuin vasta aivan elämän ehtoopuolella, jolloin se päästettiin laukkaamaan vihreämmille niityille.