Fairfield's Harriet

luonne

Täydellinen kouluponi - sellaiseksi kuvailisin Hattieta. Ihastuttavat liikkeet ja nöyrä ja oppivainen luonne ovat syinä siihen, miksi tämä tamma on ehdottomasti yksi suosikeistani. Se toimii erinomaisesti niin kotona treeneissä kuin kilpailupaikoillakin, joten sen kanssa on helppo lähteä vaikka toiselle puolelle Eurooppaa. Tamma on kaikin puolin mutkaton myös käsitellä ja seuraa luottavaisesti taluttajansa perässä hieman pelottavampiinkin paikkoihin. Hattie hankittiin alunperin sen kauniin värin ja upeiden liikkeiden perusteella, mutta tamman luonne on osoittautunut kultaakin kalliimmaksi. Toivon mukaan se periytyisi myös tuleville varsoille.

Hattie nauttii pitkistä harjailu- ja rapsutteluhetkistä, erityisesti ulkona auringossa. Se tulee mielellään norkoilemaan tarhan portille, josko vaikka saisi muutaman herkun tai rapsutuksen. Korvat ovat tammalle herkkä paikka, mutta jos sitä on ensin silitellyt jonkin aikaa, antaa se myös koskea korviinsa, kunhan niitä ei jäädä turhaan hipelöimään. Hattie nostaa kaviot pienestä kosketuksesta ja tekee pyynnöstä venytyksiä. Sen kanssa on vain äärimmäisen helppo ja mukava olla, eikä tämän tamman seurassa vain yksinkertaisesti voi olla huonotuulinen.

Ratsastaessa Hattie on herkkä ja nöyrä. Se kuuntelee ratsastajan apuja herkeämättä ja toteuttaa pienimmätkin toiveet. Tässä tosin täytyy olla tarkkana siinä, että ratsastaja osaa antaa tarkalleen oikeat avut. Tamma on myös oppivainen, ja sen ratsukoulutus on ollut ihanan helppoa.Hattiella on lennokkaat ja joustavat liikkeet - se onkin siis parhaimmillaan kouluradoilla. Esteitäkin tamma hyppää, mutta ei kovinkaan korkeita. Se myös herkästi kieltää, jos ratsastaja ei ole täysin varma siitä, mennäänkö esteen yli vai ei. Hattie on myös loistovalinta maastoon, eikä se säiky autoja tai rasahduksia. Ainoastaan turvan edestä lehahtava lintu tai pieneläin saattaa aiheuttaa hetkellisen paikalta poistumisen, mutta ei tamma koskaan kauas karkaa.

sukutaulu & jälkeläiset

i. Fairfield's Galician nf, rt, 147cm	ii. Guiltless nf, rn, 148cm	iii. Galadae
		iie. Diamant
	ie. Mischi's Sanchia nf, m, 146cm	iei. LeBlanc
		iee. Seastaria
e. Fairfield's Harmony hann, rn, 161cm	ei. Copenhagen hann, rn, 168cm	eii. Chieko
		eie. Dimona
	ee. Faifield's Hearts hann, m, 159cm	eei. Atanatar
		eee. Heartland

kilpailut - porrastettu

päiväkirja

22.03.2021 - päiväkirjamerkintä: sonya (109 sanaa)
En ehtinyt muuta kuin ajatella ohjien keräämistä, kun näin pupun vilistävän kentän poikki. Siihen se ajatus tosiaan jäikin, vain ajatuksen tasolle. Siinä vaiheessa, kun sormeni liikahtivat kerätäkseen ohjaa oli Hattie jo kadonnut altani ja laukannut kentän toiseen päätyyn. Siinä minä sitten istuin, vaalealla hiekalla kyynärpäähäni nojaillen. Mitä ihmettä oli juuri tapahtunut? En ollut vähään aikaan pudonnut minkään hevosen selästä, joten tamman satulasta suistuminen tuntui epätodelliselta. Hiekkaa vaatteista pudistellen nousini ylös maasta. Hattie näytti selvinneen jo säikähdyksestään, sillä se asteli rauhallisesti takaisin luokseni. Kaikki näytti olevan kunnossa niin ponilla kuin minullakin, joten ei muuta kuin takaisin selkään. Koulutreeni oli tosiaan saanut mielenkiintoisen käänteen. Että niiden pupujen pitikin viilettää pitkin miljöötä!

21.07.2021 - päiväkirjamerkintä: sonya (212 sanaa)
Hattie oli lomaillut muutaman muun ponin kanssa viimeisen kuukauden laitumella varsojen kanssa. Loma oli tehnyt tammalle hyvää. Tamma palaisi treeniin myöhemmin syksyllä, joten treenitauko ei olisi voinut tulla parempaan saumaan. Ilmat olivat olleet viime aikoina erittäin kuumia, joten laitumelle oli viritetty runsaasti suojaa ja juomapaikkoja poneille. Kaikki nelijalkaiset olivat tuntuneen viihtyvän vihreällä niityllä hyvin, mutta nyt oli aika hakea ratsut takaisin kotiin. Olimme Katrinin kanssa tulleet hakemaan ensin Hattien ja pari muuta hevosrekalla, muut saisivat odottaa vielä muutaman päivän. Kävelimme Katrinin kanssa laitumelle riimut ja riimunnarut käsissämme. Hattie ja Nica kävelivät meitä vastaan ja saimmekin pujotettua riimut suoraan niiden päähän. "Tämähän oli helppoa", Katrin virnisti Nica toisessa kädessään. Virnistin naiselle takaisin ja niin lähdimme ponien kanssa kohti hevosrekkaa. Hattie oli selvästi kerännyt hieman ylimääräistä vatsansa ympärille, mutta treenin alkaessa se varmasti tasottuisi. Saavuimme pian laitumen portille, jonka kälkeen lastasimme ponit rekkaan. Hattiella tuntui olevan valtaisa kiire takaisin omaan karsinaansa, sillä se lähes juoksi sisään rekkaan. Nica ei ollut aivan niin reipas, mutta ponien lastaamiseen ei kulunut muutamaa minuuttia kauempaa. Lähdimme ajamaan poneja takaisin tallille, jossa ne pääsivät tuttuihin tarhoihinsa. Rautias tamma vaikutti yllättävän tyytyväiseltä päästessään tasaiseen hiekkatarhaan, vaikka siellä ei vihreää syötävää ollutkaan. Hattien kanssa maastoiltaisiin ja tehtäisiin rentoa käynti- ja ravipainotteista harjoittelua alkuun, mutta pian tähtäimessä olisivat myös valmennukset ja kilpailut.

kuvagalleria