⋆⋆⋆ Sycamore Ponies ⋆⋆⋆

Sycamore Opal ERJ-I

kuva
  • VH21-029-0065
  •  
  • Sycamore Opal "Opal"
  • saksalainen ratsuponi (62,5%), ori
  • s. 05.03.2021 (8v: 03.07.2021)
  • ruunikonkimo, 146cm
  • om. sonya, VRL-09386
  • kasv. Sycamore Ponies
  •  
  • estepainotus, 120cm
  •  
  • 03/2022 ERJL-tilaisuus: ERJ-I

luonne

Opal on vauhdikas poni ja sen motto on "tee täysillä kaikki mitä teet". Sillä tuntuu aina olevan vauhti päällä, mutta se on siitä huolimatta ihmisten kanssa hyväkäytöksinen, eikä esimerkiksi koskaan yritä jyrätä ketään. Se saattaa astella reippaasti taluttaessa tai tanssahdella taluttajan vierellä, mutta pysyy hyvin käsissä. Opalin lempipuuhaa on jyrsiä oksia tarhassa, ja se myös mieluusti nakertaisi aidat ja karsinanovet, jos ne vain olisiva puisia. Siksi Opal täytyykin tarhata putkitarhassa.

Hoitaessa ori on kiltti ja hyväkäytöksinen, mutta jos karsinan oven jättää auki hetkeksikään, yrittää poni lähteä matkoihinsa. Opal on varminta sitoa hoitamisen ajaksi kiinni, tai vähintään sulkea karsinan ovi. Vaikka ihmisten kanssa Opal käyttäytyykin hyvin, ei se tule oikein toimeen muiden hevosten kanssa, vaan kiusaa niitä jatkuvasti. Ori tarhaakin parhaiten yksin tai yhden parhaan kaveriponinsa kanssa. Tästä orista saa myös erinomaisen maastokaverin vauhdikkaalle lenkille, sillä se etenee maastovarmasti tilanteessa kuin tilanteessa, eikä jännitä turhia.

Opal ei ole kaikista helpoin ratsastaa, sillä se on herkkä ja reaktiivinen. Koko ajan menossa oleva ori ei pelkää mitään ja etenee samalla vauhdilla jokaista estettä, olivat ne sitten miten kummallisia tahansa. Rohkeutensa vuoksi Opal onkin niin loistava esteratsu. Siltä löytyy myös vauhtia ja kykyä tehdä nopeitakin käännöksiä esteradalla. Sileällä se saattaa kuumua, jos samaa harjoitusta toistetaan pitkään, tai jos se ei heti onnistu jossain. Silloin se saattaa nousta pystyyn, joten ori ei ole ihan aloittelijoiden ratsu. Siitä huolimatta Opalilla olisi lahjoja kouluradoillekin, sillä sen liikkeet ovat upeat ja lennokkaat. Sillä on kuitenkin toistaiseksi päätetty kilpailla vain esteillä, sillä estekilpailut tuntuvat sytyttävän kipinän sen sisällä, ja ori on kuin kotonaan. Se ei hätkähdä erikoisista esteistä tai salamavaloista, vaan nauttii menosta yleisön hurratessa.

sukutaulu & jälkeläiset

i. Dios Oxford
brp (75%), rnkm, 143cm

ii. Dios Osmond
nf, rn, 143cm
iii. Putnam
iie. Nariara
ie. Dios Luella
brp (50%), rnkm, 146cm

iei. Radcliff (conn)
iee. Corliss ox

e. Roxbury Nicole
drp (50%), rn, 147cm
KTK-II, ERJ-I

ei. Roxbury Nicholas
nf, rn, 145cm
eii. Roxbury Nickle
eie. Michele ROX

ee. Nicolette
xx, rn, 159cm

eei. Carcasus
eee. Almera Halle

kilpailut - porrastettu

  • Hevonen on ERJ tasolla 7 / 6
  • Pisteitä ERJ yhteensä 1034.1
  • Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 976.03 p. / 1011.93 p.
  • Kuuliaisuus ja luonne: 1034.1 p.

cup-sijoitukset

31.08.2021 - ERJ-Cup - Hiivurin Suomenhevoset - puomiluokka - 02/32
30.11.2021 - ERJ-cup - Neon Estate - puomiluokka - 01/15
31.01.2022 - ERJ-cup - Neon Estate - puomiluokka - 03/9

27.11.2021 - ERJ Estemestaruus - Haltiasalo - karsinta: 110cm - 02/23

päiväkirja

26.03.2021 - päiväkirjamerkintä: sonya (165 sanaa)
Nuori Opal talutettiin hoitopaikalle, jossa kengittäjä odotteli jo. Tänään olisi vuorossa sen ensimmäinen kavioiden vuolu, vaikka kenkiä ei ihan vielä laitettaisikaan. Sen kanssa oltiin harjoiteltu jo paljon, jotta kengittäjän kanssa homma sujuisi suhteellisen kivuttomasti. Opal katseli uteliaana uutta ihmistä, joka kohta käsittelisi sen kavioita. Onneksi Opal oli järkevä nuori poni, ja sen kanssa kaikki käsittely oli ollut tähän mennessä aika helppoa. Tietenkään ei voinut etukäteen tietää, millainen Opal kengittäjän käsittelyssä olisi. Nyt siihen saataisiin kuitenkin selvyys. Kengittäjä nosti orin ensimmäisen jalan ilmaan, ja alkoi puhdistaa kaviota. Opal piti jalkaansa tyynen rauhallisesti ylhäällä, eikä sillä tuntunut olevan mitään hätää. Edes kavioiden vuoleminen ei häirinnyt sitä, vaikka jossain vaiheessa se ei olisikaan enää oikein jaksanut pitää jalkaansa ylhäällä. Pidettiin pieni tauko ja vaihdettiin jalkaa. Kokonaisuudessaan Opal kuitenkin käyttäytyi hyvin, ja jopa kengittäjä kehui oria fiksuksi nuoreksi poniksi. Vuolun jälkeen ihasteltiin miten kauniit pienet kaviot kimolla oli. Opal sai tietysti runsaasti herkkuja ja rapsutuksia palkinnoksi, ja sen mielestä kengittäjä oli varmaan mukava ihminen, kun operaatiosta palkittiin niin ruhtinaallisesti.

11.12.2021 - päiväkirjamerkintä: sonya (256 sanaa)
Opalin kilpailukausi oli alkanut upeasti. Ori oli napsinut voittoja vaikka miten monesta luokasta, ja sen kanssa oltiin noustu metrin luokista 120cm korkeuteen. Opalin kanssa osallistuttiin myös estemestaruuksiin Haltiasalossa, joissa menestys oli kohtalaista. Ensimmäisen päivän karsintaluokassa vauhtia ei ollut riittävästi sijoituksiin, mutta ori teki tasaisen suorituksen metrin luokassa. Se riitti kuitenkin siihen, että pääsimme jatkamaan seuraavan päivän luokassa. Korkeutta oli nostettu kymmenellä sentillä, ja Opal tuntui olevan huiman hyvässä vireessä. Poni oli reaktiivinen ja herkkä, eikä sitä tuntunut lainkaan väsyttävän pitkä kilpailumatka tai uusi paikka. Se oli jo verryttelyssä erinomainen, ja sama meno jatkui radalla. Opal hyppäsikin luokassa toiselle sijalle, joka takasi paikan finaalissa. Harmillisesti finaalissa sarjaesteen toisen osan ylin puomi putosi, eikä sijoituksille ollut mitään asiaa. Kokonaisuudessaan kisat menivät kuitenkin ihan mukavasti, vaikka titteleitä ei tarttunutkaan mukaan. Jatkaisimme kuitenkin vielä treenejä, ja ehkäpä ensi vuonna olisi parempi onni estemestaruuksissa. Nyt kuitenkin keskityttäisiin siihen, että Opal olisi valmis keväällä laatuarvosteluihin. Ainakin Opalin jälekäisten menestys enteilisi sitä, että laatua ponissa oli. Myös Opalin varsa Pale oli nimittäin myös osallistunut estemestaruuksiin, ja päässyt aina finaaliin asti. Toivottavasti myös Opalin tulevat jälkeläiset tulisivat menestymään esteponeina, ainakin edellytykset sille olisivat hyvät. Kävelin kimon orin karsinalle ja pujahdin sisään. Aikomuksenani oli harjata poni huolellisesti ja sen jälkeen käydä sen kanssa pienellä maastolenkillä. Toivottavasti sillä ei olisi liikaa virtaa, vaan pysyisi käsissä. Opalista kun ei aina tiennyt, millä fiiliksellä se olisi. Karsinassa ori vaikutti kuitenkin melko rauhalliselta, joten toivoin sen olevan tänään rennolla tuulella. Tallipihalla hyppäsin Opalin selkään ja maiskautin sen liikkeelle kohti upeita talvisia metsämaastoja, jotka olivat juuri saaneet kevyen ensilumipeitteen päälleen.