Limelight Malibu Ch, KTK-III, ERJ-I

luonne

Mallu on oman elämänsä tähtihevonen, joka kuvittelee olevansa tallin suurin poni. Sen iso ego on niin suuri, että välillä ori kaipaa palautusta takaisin maan pinnalle. Se saattaa olla haasteellinen käsitellä etenkin taluttaessa, eikä se aina mene kiltisti juuri sinne minne käsittelijä sen haluaisi. Mallu ei myöskään juuri välitä muista hevosista, vaan tarhailee mieluusti yksin. Se on enemmän ihmisten seuran kaipuussa ja mieluusti seurailee, mitä kaksijalkaiset sen ympärillä puuhailevat. Se viihtyykin parhaiten tarhassa, josta näkee hyvin koko tallialueelle ja pääsee tarkkailemaan päivärutiineja.

Myös hoitaessa Mallussa on hieman machomiehen elkeitä, ja se onkin yleensä parempi sitoa kiinni hoitamisen ajaksi. Mallu ei pure tai potki, mutta saattaa pyöriä ja liikuskella karsinassa sen verran, että on kaikille mukavampaa vain laittaa se kiinni. Harjailu on Mallun mielestä kyllää mukavaa, mikä onkin sopivaa sillä jostain syystä tämä ori on aina se kaikista likaisin, kun poni haetaan tarhasta tai laitumelta. Sen mielestä on varmaan hauskinta maailmassa etsiä kuraisin kohta, ja piehtaroida siinä oikein antaumuksella. Onneksi Mallun voi huuhtaista puhtaaksi tarvittaessa pesukarsinassa, sillä se nauttii vedestä ja pesuhetkistä, etenkin jos ne pääsee suorittamaan omatoimisesti luonnonvesistössä.

Ratsastaessa show-off -meininki jatkuu. Välillä väläytellään sellaista lisättyä ravia että heikompaa jännittää ja esteitä hypätään valtaisalla ilmavaralla, vaikka ylitettävänä oli pieni kavaletti. Muutoin ori on kyllä ihan miellyttävä ratsastaa, kunhan se vain malttaisi keskittyä oleelliseen. Hyppykapasiteettiä ainakin löytyy ja matkaavoittava laukka on omiaan nopean radan ratsastuksessa. Vaikka Mallu on kentällä ja maneesissa kiva ratsastaa, ei sen kanssa kannata lähteä ihan ensimmäisenä maastoon. Se nimittäin innostuu siellä ihan tosissaan, ja voi olla haastava pidätellä. Suuremmassa porukassa se toimii maastossakin ihan kivasti.

sukutaulu & jälkeläiset

i. Limelight Malcom wB, rt, 135cm	ii. Malborough Soul wB, rn, 137cm	iii.
		iie.
	ie. Courtney wB, rt, 134cm	iei.
		iee.
e. Miami River kwpn, rn, 163cm	ei. Cry Me A River kwpn, rt, 160cm	eii.
		eie.
	ee. Miami Vice kwpn, m, 169cm	eei.
		eee.

Näytä/piilota sukuselvitys

s. 02.07.2023	rp-o.	Sycamore Lime Cola	e. Roxbury Nicole	rek. VH23-029-0203
s. 01.07.2023	rp-o.	Hartwig's Luxray	e. Westwind Priority Prada	rek. VH23-029-0241
s. 01.05.2022	rp-t.	Sycamore Marmoreal	e. Lumière du Champ	rek. VH22-029-0159
s. 17.05.2021	rp-t.	Limoncello Wau	e. Dropped Highlights	rek. VH21-029-0210
s. 03.04.2021	rp-o.	Sycamore Maldives	e. 21 Bad Ideas	rek. VH21-029-0169

kilpailut - porrastettu

näyttelytulokset

04.04.2021 - NJ - Sycamore - irtoSERT (tuom. Vibaja)
01.07.2021 - NJ - Adina: irtoSERT (pt. Jannica)
12.02.22 - NJ - Tiikeriluola: irtoSERT (pt. Jannica)

cup-sijoitukset

30.11.2021 - ERJ-cup - Neon Estate - 40cm - 02/32

päiväkirja

10.08.2021 - päiväkirjamerkintä: sonya (210 sanaa)
Mallu oli lastattu hevosrekkaan. Se oli kulkenut sinne itsevarmana ja ylväänä. Kuitenkin vasta viisitoista minuuttia oli kulunut ja poni jo ilmoitti haluavansa ulos. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä olimme menossa kilpailuihin. Matkaa oli vajaa tunti, jonka aikana ehdin tutkailla ratapiirrosta etukäteen. Se ei ollut kovinkaan korkea tai haastava, Mallun pitäisi suoriutua siitä helposti. Ainakin niin kuvittelin, mutta toisaalta, hevosten kanssa ei koskaan voinut olla täysin varma mistään. Saavuimme piakkoin kilpapaikalle. Sillä välin, kun kävin ilmoittautumassa ja kävelemässä radan, Chris oli varustanut ponin minulle valmiiksi. Hyppäsin kyytiin ja lähdin kohti verryttelyä. Mallu tuntui hyvältä ratsastaa, se oli aika innokas ja reaktiivinen, mutta pysyi hyvin käsissäni. Hyppäsimme verryttelyesteen muutamaan kertaan, ennen kuin oli aika siirtyä radalle.

Rata ei tosissaan ollut turhan vaikea. Mallu ylitti esteet tottuneesti, mutta päätin ottaa varman päälle ja ratsastaa hitaasti ja rauhallisesti. Eihän me perusradalla oltu mitään aikatulosta ratsastamassa. Puhtaalla perusradalla selvisimme uusintaan, joka ratsastettiin erikseen. Siinä sitten laitoimmekin seuraavan vaihteen päälle ja yritimme mahdollisimman hyvää aikaa. Lopulta aika olikin melko hyvä, mutta yksi puomi putosi uusintaradalta. Siinä menivät mahdollisuudet voittoon. Lopulta moni muukin otti puomeja uusinnasta, joten sijoituimme kuitenkin viidennelle sijalle, ja saimme mukaan hienon ruusukkeen. Mallu oli pärjännyt hyvin, ensi kerralla olisin vielä tarkempi uusinnassa, enkä ehkä yrittäisi ratsastaa yhtä tiukkoja teitä, kuin ruotsalaiset Olympialaisissa.