Sycamore Ponies

Limelight Malibu KTK-III, ERJ-I

  • VH21-029-0058
  •  
  • Limelight Malibu "Mallu"
  • saksalainen ratsuponi (50%), ori
  • s. 13.07.2019 (8v: 02.07.2021)
  • rautias, 144cm
  • om. sonya, VRL-09386
  • kasv. Zierenberg Ponies (evm)
  •  
  • estepainotus, 120cm
  •  
  • 05/2021 KTK-tilaisuus: KTK-III
  • 12/2021 ERJL-tilaisuus: ERJ-I

luonne

Mallu on oman elämänsä tähtihevonen, joka kuvittelee olevansa tallin suurin poni. Sen iso ego on niin suuri, että välillä ori kaipaa palautusta takaisin maan pinnalle. Se saattaa olla haasteellinen käsitellä etenkin taluttaessa, eikä se aina mene kiltisti juuri sinne minne käsittelijä sen haluaisi. Mallu ei myöskään juuri välitä muista hevosista, vaan tarhailee mieluusti yksin. Se on enemmän ihmisten seuran kaipuussa ja mieluusti seurailee, mitä kaksijalkaiset sen ympärillä puuhailevat. Se viihtyykin parhaiten tarhassa, josta näkee hyvin koko tallialueelle ja pääsee tarkkailemaan päivärutiineja.

Myös hoitaessa Mallussa on hieman machomiehen elkeitä, ja se onkin yleensä parempi sitoa kiinni hoitamisen ajaksi. Mallu ei pure tai potki, mutta saattaa pyöriä ja liikuskella karsinassa sen verran, että on kaikille mukavampaa vain laittaa se kiinni. Harjailu on Mallun mielestä kyllää mukavaa, mikä onkin sopivaa sillä jostain syystä tämä ori on aina se kaikista likaisin, kun poni haetaan tarhasta tai laitumelta. Sen mielestä on varmaan hauskinta maailmassa etsiä kuraisin kohta, ja piehtaroida siinä oikein antaumuksella. Onneksi Mallun voi huuhtaista puhtaaksi tarvittaessa pesukarsinassa, sillä se nauttii vedestä ja pesuhetkistä, etenkin jos ne pääsee suorittamaan omatoimisesti luonnonvesistössä.

Ratsastaessa show-off -meininki jatkuu. Välillä väläytellään sellaista lisättyä ravia että heikompaa jännittää ja esteitä hypätään valtaisalla ilmavaralla, vaikka ylitettävänä oli pieni kavaletti. Muutoin ori on kyllä ihan miellyttävä ratsastaa, kunhan se vain malttaisi keskittyä oleelliseen. Hyppykapasiteettiä ainakin löytyy ja matkaavoittava laukka on omiaan nopean radan ratsastuksessa. Vaikka Mallu on kentällä ja maneesissa kiva ratsastaa, ei sen kanssa kannata lähteä ihan ensimmäisenä maastoon. Se nimittäin innostuu siellä ihan tosissaan, ja voi olla haastava pidätellä. Suuremmassa porukassa se toimii maastossakin ihan kivasti.

sukutaulu & jälkeläiset

i. Limelight Malcom
wB, rt, 135cm

ii. Malborough Soul
wB, rn, 137cm
iii.
iie.
ie. Courtney
wB, rt, 134cm

iei.
iee.

e. Miami River
kwpn, rn, 163cm

ei. Cry Me A River
kwpn, rt, 160cm
eii.
eie.

ee. Miami Vice
kwpn, m, 169cm

eei.
eee.

kilpailut - porrastettu

  • Hevonen on ERJ tasolla 7 / 6
  • Pisteitä ERJ yhteensä 1082.51
  • Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 1145.71 p. / 1243.92 p.
  • Kuuliaisuus ja luonne: 1082.51 p.

näyttelytulokset

04.04.2021 - NJ - Sycamore - irtoSERT (tuom. Vibaja)
01.07.2021 - NJ - Adina: irtoSERT (pt. Jannica)

cup-sijoitukset

30.11.2021 - ERJ-cup - Neon Estate - 40cm - 02/32

päiväkirja

22.06.2021 - estevalmennus: sonya (309 sanaa)
Säätiedotus oli luvannut aurinkoa koko päiväksi, mutta aamulla laahustaessani tarhoille vettä tulikin taivaan täydeltä. Kentälle eilen illalla rakennettu esterata olisi siis turha, sillä olisi mentävä maneesiin ratsastamaan. Tänään meitä oli valmentamassa vieraileva estelvalmentaja Damien Grohbauf. Treenit Mallun kanssa olivat nimittäin junnanneet paikallaan jo jonkin aikaa, ja kaipasimme uutta lähestymiskulmaa harjoitteluun. Toivottavasti Grohbaufilla olisi sitä. Harjailin Mallua rauhassa, sillä valmennukseen olisi vielä jonkin verran aikaa. Hetken kuluttua Chris tuli paikalle, ja jatkoi varustamista minun mennessä vaihtamaan ratsastusvarusteet päälleni. Saatuani saappaat jalkaan ja kypärän päähäni lampsin maneesiin, jossa ratsuni jo odottelikin.

"Kävelytin sen jo valmiiksi", Chris kertoi ja auttoi minut ponin selkään. Nyökkäsin miehelle kiitokseksi ja keräsin ohjat, lähtien verryttelemään käynnissä. Mallu oli energisellä tuulella, eikä sitä tarvinnut juuri patistella liikkumaan. Verryttelimme nopeasti kaikissa askellajeissa ennen kuin Grohbauf saapui maneesiin. "Hyvältä näyttää", mies kommentoi verryttelyämme. "Mutta aloitetaanpa sitten työskentely." Grohbauf laittoi meidät hyppäämään alkuun kahta ympyrällä sijaitsevaa kavalettia, ihan vain laukan rytmin ja ajoituksen löytämiseksi. Tehtävä kuulosti alkuun naurettavan helpolta, mutta jouduin valitettavasti toteamaan, ettei se ollut sitä. Mallu ei tosiaankaan tehnyt asioita helpoiksi, sillä se tuntui ottavan pienetkin kavaletit erittäin tosissaan ja hyppäsi ne valtaisalla ilmavaralla. Grohbauf katseli oria epäuskoisena, mutta lähti sitten ohjeistamaan, kuinka ratsastaa poni hieman maltillisemmaksi.

Lopulta olimme tehneet ympyrätehtävää molempiin suuntiin ja Mallu alkoi olla jo rauhallinen ja miellyttävä ratsastaa. Se ei enää ylittänyt kavaletteja valtaisilla loikilla, vaan normaalisti, niin kuin ne oli tarkoituskin. "Hienoa", Grohbauf kommentoi, ja siirryimme viimein seuraavaan tehtävään.Siinä hyppäsimme suhteutetulla välillä kahta kaarevalle uralle asetettua pystyä. Ne eivät olleet kovinkaan korkeita, vaan tänään keskityttiin lähinnä tekniikkaan. Kun tämä esteväli olisi hallussa, lisättiin tehtävään tiukempi kaarros ja linja okserille. Mallu oli tasoittunut jo sen verran alkutunnista, että suurempia ylilyöntejä ei enää sattunut. Se suoritti hyvin ja tasaisesti, kuunnellen apujani tarkkaan. Grohbauf tuntui olevan myös hyvillään siitä, miten paljon paremmin meillä jo sujui. Valmennuksesta oli tosiaan jäänyt käteen monta hyvää työkalua ratsun työstämiseen.

10.08.2021 - päiväkirjamerkintä: sonya (210 sanaa)
Mallu oli lastattu hevosrekkaan. Se oli kulkenut sinne itsevarmana ja ylväänä. Kuitenkin vasta viisitoista minuuttia oli kulunut ja poni jo ilmoitti haluavansa ulos. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä olimme menossa kilpailuihin. Matkaa oli vajaa tunti, jonka aikana ehdin tutkailla ratapiirrosta etukäteen. Se ei ollut kovinkaan korkea tai haastava, Mallun pitäisi suoriutua siitä helposti. Ainakin niin kuvittelin, mutta toisaalta, hevosten kanssa ei koskaan voinut olla täysin varma mistään. Saavuimme piakkoin kilpapaikalle. Sillä välin, kun kävin ilmoittautumassa ja kävelemässä radan, Chris oli varustanut ponin minulle valmiiksi. Hyppäsin kyytiin ja lähdin kohti verryttelyä. Mallu tuntui hyvältä ratsastaa, se oli aika innokas ja reaktiivinen, mutta pysyi hyvin käsissäni. Hyppäsimme verryttelyesteen muutamaan kertaan, ennen kuin oli aika siirtyä radalle.

Rata ei tosissaan ollut turhan vaikea. Mallu ylitti esteet tottuneesti, mutta päätin ottaa varman päälle ja ratsastaa hitaasti ja rauhallisesti. Eihän me perusradalla oltu mitään aikatulosta ratsastamassa. Puhtaalla perusradalla selvisimme uusintaan, joka ratsastettiin erikseen. Siinä sitten laitoimmekin seuraavan vaihteen päälle ja yritimme mahdollisimman hyvää aikaa. Lopulta aika olikin melko hyvä, mutta yksi puomi putosi uusintaradalta. Siinä menivät mahdollisuudet voittoon. Lopulta moni muukin otti puomeja uusinnasta, joten sijoituimme kuitenkin viidennelle sijalle, ja saimme mukaan hienon ruusukkeen. Mallu oli pärjännyt hyvin, ensi kerralla olisin vielä tarkempi uusinnassa, enkä ehkä yrittäisi ratsastaa yhtä tiukkoja teitä, kuin ruotsalaiset Olympialaisissa.

kuvagalleria