Sycamore Blackberry Kiss KV-II

luonne

Pupu on kiltti ja herttainen tamma, joka kaipaa paljon huomiota ja sosiaalisia tilanteita. Tamma ei ole mielellään yksin, vaan kaipaa jatkuvasti hevosseuraa. Yksin jäädessään se hermostuu herkästi, mutta on kuitenkin käsiteltävissä. Kaikille on kuitenkin helpompaa, jos Pupulla on seuraa niin tarhassa kuin tallissakin. Yksin matkustaminenkaan ei ole Pupun mielestä mukavaa, mutta pakkotilanteessa sen saa kuljetettua esimerkiksi klinikalle yksinkin. Kisoihin mennessä pyritään järjestämään aina niin, että Pupulla olisi matkakumppani mukana, jotta kisapaikalla tamma olisi rennommalla mielellä.

Hoitaessa Pupu on äärimmäisen kiltti. Sille sopii kaikki ja se nauttii niin harjauksesta kuin klippauksestakin. Erityisesti korvien rapsuttaminen ja silittely tuntuu tammasta ihanalta, ja se laskeekin pään hoitajan syliin ja nauttii huomiosta silmät kiinni. Pupu on myös helppo varustaa, kengittää ja pestä. Eläinlääkärissä tamma saattaa olla hieman hermostunut, mutta käyttäytyy kuitenkin kiltisti. Pupu oli melko onnettomuusaltis varsana ja loukkaantui useampaan otteeseen, joten sitä on saatu kuntouttaa suuri osa sen elämästä. Sen vuoksi ratsukoulutus aloitettiin vasta hieman myöhemmin. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä tamma kasvoi ja kehittyi hieman hitaammassa tahdissa muihin verrattuna.

Ratsastaessa Pupu saattaa olla alkuun hieman jähmeä ja reagoi helposti heiluvaan istuntaan hidastamalla. Tamma vaatii tasaisen ratsastajan, joka hallitsee hyvin istuntansa ja on pehmeä ohjasotteissaan. Kun yhteistyö ratsastajan ja ponin välillä pelaa, on Pupu oikein näppärä kouluponi, joka suorittaa liikkeitä aina helppo A -tasolla. Tammalla on pehmeät ja tahdikkaat askeleet, vaikka kovinkaan suurta lennokkuutta siltä ei löydy. Kouluratsastuksen lisäksi Pupu nauttii säännöllisestä estetreenistä ja maastoilusta. Se on erittäin luotettava ja rohkea maastoratsu, jos mukana on joku kaverina. Yksin ei tammaa saa lähtemään tallin pihasta, tai ainakin siinä tapauksessa on edessä erittäin hermostuksentäyteinen retki.

© Fee Fotografie

sukutaulu & jälkeläiset

i. Moulin Jerry Jr. conn, rtkm, 145cm VIR MVA Ch, KTK-I	ii. Moulin Tom&Jerry conn, km, 147cm VIR MVA Ch, KRJ-II	iii. Saariston Tom Tom
		iie. Tiuhti&Viuhti KRJ-III
	ie. Rashawn Ruth conn, km, 142cm YLA3	iei. Tigerstone
		iee. Freebird
e. Sycamore Cloudberry Kiss conn, rn, 145cm KTK-III, KV-II	ei. Berryard Daighar conn, tprn, 147cm VIR MVA Ch, KTK-I	eii. Brallaghan Dai VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I
		eie. Skalberg Ariadne VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-II
	ee. Berryard Cherrykiss conn, trn, 144cm KTK-III, KRJ-I	eei. Noequiet Sly Brandy Ch, KTK-II
		eee. Gilramore's Raspberry Kiss KTK-III

Isälinja: (3) Moulin Jerry Jr. - Moulin Tom&Jerry - Saariston Tom Tom
Emälinja: (3) Sycamore Cloudberry Kiss - Berryard Cherrykiss - Gilramore's Raspberry Kiss

s. 20.10.2023

conn-t.

Sycamore Amainiris Kiss

i. Rushock Son Of Samhain

rek. VH24-035-0012

kilpailut - porrastettu

cup-sijoitukset

31.01.2024 - KRJ-Cup - Hazefield Warmbloods - HeD - 10/106
29.02.2024 - KRJ-Cup - Heidseck Sporthorses - HeD - 04/103
31.03.2024 - KRJ-Cup - Harmony Sporthorses - HeD - 06/91
31.03.2024 - KRJ-Cup - Harmony Sporthorses - HeC - 01/121
30.04.2025 - KRJ-Cup - Silbersong Burg - HeC - 16/168

päiväkirja

05.06.2024 - päiväkirjamerkintä: sonya (162 sanaa)
Pupun kanssa oli tänään vuorossa palautteleva ja mielelle hyvää tekevä maastolenkki. Mukaamme oli lähtenyt Katrin Coralla. Ponitammat kävelivät rauhassa eteenpäin pitkin hiekkatietä, ja kavioiden kopina sai minutkin hymyilemään. Silitin Pupun tummaa kaulaa ja se ravisteli hieman korviaan ötököiden pörrätessä sen pään ympärillä. Tänä kesänä ei ollut ollut kovinkaan paljon öttiäisiä, mutta Pupua ne häiritsivät tavallista enemmän, joten tamma sai pitää yleensä kärpäsmaskia naamallaan. Se tuntui helpottavan ponin oloa. Siirryimme ravaamaan, kun tien pohja muuttui hieman pehmeämmäksi. Pupu ravasi innokkaasti eteenpäin, mutta kuunteli hyvin kuitenkin pidätteitä. Yhtäkkiä jokin juoksi tien poikki hurjaa vauhtia. ”Mikä se oli?” kysyin Katriniltä hieman säikähtäneenä samalla, kun yritin pidätellä Pupua, joka olisi mielellään tehnyt täyskäännöksen kohti kotia. Saimme kuitenkin ponit rauhoittumaan, ja pohdimme tilannetta. Tien yli oli rymistellyt jokin iso ja nopea. Olisikohan se ollut villisika? Niitä kuitenkin oli tavattu näillä main. Päätimme kääntyä poispäin, sillä emme taatusti halunneet törmätä villisikalaumaan, joka saattoi olla erittäin arvaamaton, etenkin jos mukana oli poikasia. Palasimmekin pian takaisin tallille, olipahan taas jännittävä maastoreissu.

kuvagalleria

© Fee Fotografie