Hartwig's Joy KTK-III, KRJ-I

luonne

Tämän ponin kanssa ei taatusti tule tylsää, sillä Joy keksii kyllä viihdettä itselleen ja ihmisilleen. Se on suloinen ja sosiaalinen, vaikka saattaakin tempauksillaan aiheuttaa jos jonkinmoista hässäkkää. Se on esimerkiksi haka karkailmenaan pienimmänkin tilaisuuden tullen, joten hoitajan on syytä olla tarkkana. Hassun luonteensa lisäksi Joy on ikävä kyllä myös erittäin onnettomuusaltis, eikä ole ensimmäinen kerta kun se on onnistunut saamaan tarhassa haavan milloin mihinkin paikkaan. Kaikeksi onneksi pahimmilta loukkaantumisilta ollaan vältytty, mutta jos eläinlääkäri kutsutaan tallille, tietää hän ensimmäisenä kysyä, onko loukkaantunut hevonen Joy.

Joy on muuten varma ja luotettava poni, mutta se ei juuri välitä koirista. Erityisesti suuret ja haukkuvat koirat saavat sen säpsymään ja välillä myös pakenemaan paikalta. Pahimman paniikin mentyä ohi se kuitenkin rentoutuu ja normaali meininki voi jatkua. Joy on ihmisrakkautensa lisäksi myös iloinen muiden ponien seurasta, ja viihtyykin hyvin suuremmassa laumassa. Myös se on hyvin pidetty lauman jäsen ja onnistuu usein houkuttelemaan muut kaviokkaat mukaan tempauksiinsa. Tamma on erittäin kiltti hoitaa, eikä sen kanssa ole minkäänlaisia ongelmia varustettaessa tai käsiteltäessä. Se on hoitaessa jokaisen unelmaponi, joka nuokkuu nautiskellen kumisuan pyörivästä liikkeestä.

Ratsastettaessa Joy on kiltti perusponi. Se taitaa liikkeillään vaativalle tasolle asti, ja on mukava ja helppo ratsastaa. Reaktiivisuudeltaan tamma on rauhallinen, eikä sen kanssa tarvitse pelätä hurjaa vauhtia. Pikemminkin Joyta saa kannustaa liikkeelle reippaammin, ja se onkin hivenen hitaasti lämpeävä dieselmalli. Kuitenkin kun tamma on saanut kunnolla vertyä, se saattaa vilauttaa oikeinkin hienoa lisättyä ravia. Tämän varmajalkaisen ponin kanssa voi lähteä myös huoletta maastoon ja hypätä vaikkapa maastoesteitä. Se ei ole kaikista osaavin hyppääjä, mutta suorittaa kaiken kiltisti mitä ratsastaja vaan uskaltaa pyytää.

sukutaulu & jälkeläiset

i. Capuchino de Toit pfs (50%), rt, 143cm	ii. Caspian Imperial ox, prt, 155cm	iii. Nassamh Imperial
		iie. Diellza
	ie. Emmanuelle de Toit wB, prn, 130cm	iei. Lagarde Navi
		iee. Mintberry Blue Moon
e. Barberry Jade drp (75%), vkk, 144cm	ei. Barberry Flash nf, rn, 144cm	eii. Hurricane Cosmo
		eie. Barberry Robina
	ee. Bridwell Juni drp (50%), vkk, 140cm	eei. Guiltless Champion xx
		eee. Rainy Lagoon's Aberfa (wB)

s. 16.08.2021	rp-t.	Sycamore Joaline	i. Waldimperium	rek. VH21-029-0295
s. 18.05.2021	rp-o.	Sycamore Bluebird	i. Sycamore Blueberry	rek. VH21-029-0172

kilpailut - porrastettu

cup-sijoitukset

31.08.2021 - KRJ-Cup - Teilikorpi - HeD - 07/111
31.10.2021 - KRJ-Cup - Kaihovaara - HeB - 13/220
31.10.2021 - KRJ-Cup - Kaihovaara - HeA - 21/224
31.01.2022 - KRJ-Cup - Hiivurin Suomenhevoset - HeD - 07/107
28.02.2022 - KRJ-Cup - Teilikorpi - HeB - 06/129
30.04.2022 - KRJ-Cup - Stall Sjöholma - HeB - 06/88
31.08.2022 - KRJ-Cup - Teilikorpi - KN Special - 03/133
30.09.2022 - KRJ-Cup - Villa Backa - HeB - 06/134
31.12.2022 - KRJ-Cup - Heidseck Sporthorses - HeC - 6/108

päiväkirja

21.07.2021 - päiväkirjamerkintä: sonya (212 sanaa)
Joy oli lomaillut muutaman muun ponin kanssa viimeisen kuukauden laitumella varsojen kanssa. Loma oli tehnyt tammalle hyvää. Tamma palaisi treeniin myöhemmin syksyllä, joten treenitauko ei olisi voinut tulla parempaan saumaan. Ilmat olivat olleet viime aikoina erittäin kuumia, joten laitumelle oli viritetty runsaasti suojaa ja juomapaikkoja poneille. Kaikki nelijalkaiset olivat tuntuneen viihtyvän vihreällä niityllä hyvin, mutta nyt oli aika hakea ratsut takaisin kotiin. Olimme Katrinin kanssa tulleet hakemaan ensin Joy ja pari muuta hevosrekalla, muut saisivat odottaa vielä muutaman päivän. Kävelimme Katrinin kanssa laitumelle riimut ja riimunnarut käsissämme. Joy ja Nica kävelivät meitä vastaan ja saimmekin pujotettua riimut suoraan niiden päähän. "Tämähän oli helppoa", Katrin virnisti Nica toisessa kädessään. Virnistin naiselle takaisin ja niin lähdimme ponien kanssa kohti hevosrekkaa. Joy oli selvästi kerännyt hieman ylimääräistä vatsansa ympärille, mutta treenin alkaessa se varmasti tasottuisi. Saavuimme pian laitumen portille, jonka kälkeen lastasimme ponit rekkaan. Joylla tuntui olevan valtaisa kiire takaisin omaan karsinaansa, sillä se lähes juoksi sisään rekkaan. Nica ei ollut aivan niin reipas, mutta ponien lastaamiseen ei kulunut muutamaa minuuttia kauempaa. Lähdimme ajamaan poneja takaisin tallille, jossa ne pääsivät tuttuihin tarhoihinsa. Voikko tamma vaikutti yllättävän tyytyväiseltä päästessään tasaiseen hiekkatarhaan, vaikka siellä ei vihreää syötävää ollutkaan. Joyn kanssa maastoiltaisiin ja tehtäisiin rentoa käynti- ja ravipainotteista harjoittelua alkuun, mutta pian tähtäimessä olisivat myös valmennukset ja kilpailut.

25.05.2022 - päiväkirjamerkintä: sonya (307 sanaa)
En ollut lainkaan yllättynyt nähtyäni suuren haavan voikon tamman jalassa. Taas Joy oli onnistunut loukkaamaan itsensä, vaikka sen tarhasta oltiin yritetty tehdä mahdollisimman turvallinen. En voinut edes arvata, mihin poni olisi voinut kompastua, ehkä omiin jalkoihinsa? Haava oli melko siisti, mutta tarvitsisi todennäköisesti tikin jos toisenkin. Oli siis soitettava eläinlääkäri paikalle jälleen kerran. Myös Katrin saapui paikalle tarkastelemaan Joyn jalkaa, ja hymähti sitten ponille. ”Mä niin arvasin, että Joylle kävisi kohta joku tapaturma”, nainen virkkoi. ”Se ei ole pitkään aikaan ollut eläinlääkärin tarkastuksessa.” Katrin oli kyllä oikeassa, tamman vuositarkastus oli juuri tulossa. ”Ehkä Haussmann voisi tehdä samalla vähän laajemmankin tarkastuksen”, totesin.

Anki Haussmann oli vakioeläinlääkärimme, joka kävi tallilla vähintään kerran viikossa. Aina joku oli telonut jotain, tai sitten oli hampaiden raspauksia tai säännöllisen epäsäännöllisiä vuositarkastuksia. Anki hoiti ponit aina tarkasti, ja oli ystävystynyt erityisesti Joyn kanssa. Se tuntui olevan muita alttiimpi onnettomuuksille. Onneksi voikko ei ollut esteponi, sen jalat olisivat taatusti aivan hajalla. Anki saapuikin paikalle melko nopeasti ja totesi, ettei haavaa tarvitsisi sittenkään tikata. Puhdistus ja haavataite riittäisi ja jalka kyllä paranisi, kunhan haava pidettäisiin puhtaana. Mitään muuta ei kaikeksi onneksi tuntunut olevan vialla, joten Joy sai jatkaa elämäänsä suhteellisen normaalisti. Treenistä tosin pidettäisiin taukoa, kunnes haava olisi parantunut. Ankin mukaan Joy oli valinnut hyvän kohdan haavalle, sillä hieman alempana oleva kolhu olisi voinut aiheuttaa vähintäänkin ontumista. Kiitimme siis onneamme, että Joy oli niin taitava loukkaantumaan.

Viikon kuluttua Joyn haava näytti jo paljon paremmalta. Ei vielä täysin parantuneelta, mutta haavataitosta ei enää tarvittu, vaan pelkällä puhdistamisella ja voiteen levityksellä selvittäisiin. Joy oli tyytyväinen saatuaan pienen loman, sillä se pääsi laitumelle syömään tuoretta ruohoa. Tuskin se enää loppu kesänä haluaisikaan palata treeniin. Noh, tamma saisi viettää vielä ainakin viikon lomalaisen elämää, ennen kuin ratsastusta jatkettaisiin. Sillä välin odoteltiin, että olisi sopiva aika astuttaa tamma, joten myös varsoja olisi luvassa ainakin ensi kesänä. Toivottavasti tamma ei periytä onnettomuusalttiuttaan!